{"CACHEDAT":"2026-05-18 11:01:11","TRANSLATEDAT":"2026-05-18 11:01:11","SOURCESIGNATURE":"32b84421fe2f8b285102840ef43e99022bea7869eecc8c4dd962ebabd8edd5ff","SLUG":"click-be-wise-think-twice-Nu0x9T83SQ","MARKDOWN":"# **Arguments**\n\nStatements or reasons put forward to support or oppose a specific claim or position.\n\n## **Components of an Argument**\n\n* **Claim:** The main point or assertion being made.\n* **Evidence:** The supporting data or information.\n* **Reasoning:** The logical connection between the evidence and the claim.\n* **Backing:** Additional support for the warrant.\n* **Qualifier:** Statements that limit the strength of the claim.\n* **Rebuttal:** Counter-arguments or evidence that challenge the claim.\n\n# Deceptive Tactics\n\nDeceptive tactics in media and information manipulation are diverse and constantly evolving. And while all disinformation is deception, not all deception is disinformation. Deception is a broader category that includes any act intended to mislead, show the false and hide the truth. Examples of deceptive tactics are:  \n\n* **Lying:** Lying involves making up information or altering genuine information to deceive. This includes manipulating texts, quotes, photos, audios or videos deliberately to change their meaning or context, while still appearing authentic.\n* **Omission:** Omission involves deliberately withholding crucial information that could significantly alter the understanding or perception of a story or an information. Omissions is hard to recognise but is deceptive, as what is left unsaid can be as impactful as what is explicitly stated.\n* **Fabrication:** Some actors create entirely false content designed to mislead and cause harm. This can range from fake news articles, elaborate hoaxes to deepfakes. Generative AI-Tools can be easily misused to fabricate any kind of highly convincing content (images, audios, videos) to deceive.\n* **Misrepresentation:** Misrepresentation involves different deceptive tactics like making false connection, for example when headlines, visuals, or captions don't accurately represent the actual content. When genuine content is shared with false contextual information, for example an image taken out of context, it is done to deceive through framing the narrative in a particular way. Also, fake social media profiles or websites that impersonate genuine sources to appear credible is a deceptive techniques that is often used in media and information.  \n\nTo identify deceptive tactics common verification strategies should be used, especially evaluating whether the author might have a motive, such as financial benefit, political gain, or fame, that could affect the objectivity of the information; Considering who benefits from the information being believed or spread; Checking if the information presents multiple viewpoints or if it seems one-sided.  \n\n### ☑ Purpose Behind Information\n\n\n:::success\n- [ ] Inform – Provide facts, data, or explanations (e.g. news reports, documentaries)\n- [ ] Persuade – Influence opinions or actions (e.g. opinion articles, political ads)\n- [ ] Entertain – Amuse or engage the audience (e.g. movies, memes, comedy shows)\n- [ ] Sell something – Promote a product or service (e.g. ads, sponsored posts)\n- [ ] Educate – Teach or build knowledge/skills (e.g. textbooks, tutorials)\n- [ ] Inspire – Motivate or uplift (e.g. speeches, inspirational videos)\n- [ ] Manipulate – Mislead for personal, political, or financial gain (e.g. propaganda, disinformation)\n- [ ] Raise awareness – Highlight social, health, or environmental issues (e.g. campaigns, PSAs)\n- [ ] Document – Record events or information for future reference (e.g. archives, legal records)\n\n:::\n\n# **Evidence**\n\nFacts, data, or information that provide support for a claim or argument.\n\n## **Types of Evidence**\n\n* **Empirical Evidence:** Data and observations from experiments or real-world studies.\n* **Statistical Evidence:** Numerical data that illustrate trends, correlations, or patterns.\n* **Testimonial Evidence:** Statements or endorsements from experts or witnesses.\n* **Anecdotal Evidence:** Personal stories or examples that illustrate a point.\n* **Documentary Evidence:** Written records, documents, or publications.\n\n# Evidence-Based Arguments\n\nAn evidence-based argument is a claim or position supported by objective evidence such as data, research findings, or reliable observations. This approach ensures that arguments are logical and persuasive, relying on factual support rather than emotion or anecdote. It involves presenting a clear thesis and systematically connecting it to the evidence.\n\n### ☑ Verbal Cues that Indicate Arguments and Evidence or Examples\n\n\n:::success\nWhen assessing information critically, it is essential to identify evidence and well-established arguments. Here are some tips to help you in this process:\n\n- [ ] Identify if a piece of information refers to the primary source of data (the original scientific publication or the original dataset).\n- [ ] Check if a piece of information presents potential benefits and harms in the same way by not overestimating nor underestimating any of them. (E.g. \"This data indicates that it can be used to \\[potential benefit\\]. However, it also has the limitation of \\[potential negative aspect\\]\").\n- [ ] Pay attention to the adjectives used to describe the findings. They can be showing a subjective ways of presenting data and information. (E.g. \"This ==amazing== finding will be used for disease prevention\").\n- [ ] Review if a piece of information is opened to uncertainty and considers several possible outcomes. Avoid absolute statements. (E.g. *\"The new treatment __==will cure cancer==__\"*).\n- [ ] Check if the piece of information recognises that some aspects of the issue are unknown as socio-scientific issues are complex and with several potential solutions. (E.g. *\"Although some advances were made, there are details of its mechanism of action that __==are still unknown==__*\").\n- [ ] Analyze the consistency of the message.\n\n:::\n\n\n:::info\n* Vrij, A., Fisher, R. P., and Leal, S. (2022). How researchers can make verbal lie detection more attractive for practitioners. *Psychiatry, Psychology and Law, 30*(3), 383-396. [https://doi.org/10.1080/13218719.2022.2035842 ](https://doi.org/10.1080/13218719.2022.2035842)\n\n\n* Watson, C. (2022). Many researchers say they'll share data — but don't. *Nature, 606*, 583. *https://doi.org/10.1038/d41586-022-01692-1* \n* World Health Organization (WHO). (2020). Communicating and Managing Uncertainty in the COVID-19 Pandemic: A quick guide. \n\n:::\n\n\n## \n\n### ☑ Context of Information\n\n\n:::success\n- [ ] Identify the source / the author.\n- [ ] Identify why it was created.\n- [ ] Identify where it was created.\n\n\n- [ ] Identify local issues or perspectives that might shape the information.\n- [ ] Identify when it was created.\n- [ ] Identify underlying assumptions that might shape the information.\n- [ ] Identify for whom it was created.\n\n:::\n\n\n# Information \n\n### ☑ Identify Quality of Information\n\n\n:::success\nA criteria-based checklist to compare information from different sources is a structured approach to assess the quality, reliability, and relevance of the information from different sources. Journalists and fact-checkers use specific criteria to compare and evaluate the quality of information from different sources:\n\n\n**Criteria to assess the quality of information**\n\n* **Timeliness:** Identify the publication dates and if the information is current. \n* **Accuracy:** Check if the information is factually correct.\n* **Completeness:** Check if the information answers all 5W1H questions: What? Who? Where? When? Why? How? (distinguish superficial from in-depth information)\n* **Objectivity:** Identify who is quoted. Check if the information is balanced.\n* **Transparency:** Check if sources, methods, or data are clearly cited?\n\n:::\n\n\n# Logical Fallacies\n\n### ☑ Logical Fallacies\n\n\n:::success\n- [ ] Check for hasty generalisations - Conclusion from too little evidence.\n- [ ] Check for false dilemmas - Limiting options to two when more exist.\n- [ ] Check for straw man arguments - Misrepresenting a position to refute it easily.\n- [ ] Check for appeals to ignorance - Claiming truth due to lack of disproof.\n- [ ] Check for appeals to authority - Assuming truth based on authority alone.\n- [ ] Check for red herrings - Distracting from the main issue.\n- [ ] Check for false causes - Confusing correlation with causation.\n- [ ] Check for ad hominem - Attacking the person, not the argument. \n- [ ] Check for ad populum - Arguing truth from popularity.\n- [ ] Check for slippery slopes - Asserting one step leads to extremes.\n- [ ] Check for circular reasoning - Using the conclusion as a premise.\n\n:::\n\n\n:::info\n* De Waele, A., Claeys, A. S., and Opgenhaffen M. (2020). Preparing to face the media in times of crisis: training spokesperson' verbal and nonverbal cues. *Public Relations Review, 46*(2), 101871. [https://doi.org/10.1016/j.pubrev.2019.101871 ](https://doi.org/10.1016/j.pubrev.2019.101871 \"Persistent link using digital object identifier\")\n* Lu, F., and Sun, Y. (2022). COVID-19 vaccine hesitancy: The effects of combining direct and indirect online opinion cues on psychological reactance to health campaigns. *Computers in Human Behavior, 127*, 107057. [https://doi.org/10.1016/j.chb.2021.107057 ](https://doi.org/10.1016/j.chb.2021.107057 \"Persistent link using digital object identifier\")\n* Van der Bles, A. M., Van der Linden, S., Freeman, A. L. J., Mitchell. J., Galvao, A. B., Zaval, L., and Spiegelhalter, D. J. (2019). Communicating uncertainty about facts, numbers and science. *Royal Society Open Science, 6*, 181870__.__ [http://doi.org/10.1098/rsos.181870 ](http://doi.org/10.1098/rsos.181870)\n\n:::\n\n# Reverse Image Search\n\nA reverse image search is a technique that allows you to search and find information - about an image or/and its content - using an image instead of text. This technique can help you find a high-resolution version of an image, find similar images, or identify the original source of an image.\n\nAn online image finder is an incredibly useful tool for verifying content, finding higher resolution versions, or identifying the origin of an image. \n\n\n:::info\n* *Reverse image search - find similar images online* (no date) *DNS Checker*. Available at: https://dnschecker.org/reverse-image-search.php (Accessed: 5 December 2024) \n\n:::\n\n## Examples\n\n* \n* \n* \n* \n* [https://lenso.ai/](https://lenso.ai/el)\n* \n* \n\n# Manipulation\n\n# **Messenger's Motives to Distort Information**\n\nTypical reasons why messengers might distort the messages of authors include: \n\n* Personal Bias: A messenger may alter the content to align with their own beliefs, values, or interests, influencing how the message is conveyed to support a specific viewpoint or narrative.\n* Misinterpretation: A messenger might misunderstand or misinterpret the original message.\n* Sensationalism: A messenger may exaggerate or distort the information to make it more dramatic or appealing to their audience.\n* Simplification: A messenger might simplify or alter the original content to make it more accessible or understandable to their audience.\n* Intentional Manipulation: In some cases, messengers might deliberately modify the information for purposes of manipulation, to deceive or persuade the audience to adopt a particular view or take a specific action.\n\n### ☑ Evaluate Messenger's Possible Motives\n\n\n:::success\nTo evaluate whether a messenger has delivered information correctly or distorted it, the following aspects can be assessed:\n\n**Transparency & Consistency with Original Source:** \n\n- [ ] Does the messenger provide clear references to the original source?\n- [ ] Does the messenger's message align with the original content or author's intentions?\n\n\n- [ ] Are there significant discrepancies between what the messenger says and what the author communicated?\n\n**Motivation, Bias & Reputation:**\n\n- [ ] Does the messenger have any personal, financial, or ideological interests that might influence how they present the information? \n- [ ] Is the messenger known for a particular viewpoint or affiliation that could color their interpretation of the information? \n\n\n- [ ] What is the messenger's track record in delivering accurate, trustworthy information?\n\n**Objectivity or Use of Emotional Appeal:** \n\n- [ ] Does the messenger present the information clearly and objectively, or do they inject personal opinions or emotional language that could skew the message?\n\n:::\n\n\n:::info\n* Hallam, S. (no date) *Research guides: fact from fiction: author credibility*. Available at: https://libguides.whitworth.edu/factfromfiction/authorcredibility (Accessed: 5 December 2024).\n\n\n* Port, G. (no date) *All saints' college libguides: research & referencing: source evaluation*. Available at: https://libguides.allsaints.wa.edu.au/c.php?g=929914&p=6721908 (Accessed: 5 December 2024).\n\n:::\n\n# Verbal Cues that Indicate Opinions or Uncertainty\n\nDifferentiating between evidence and opinion is a fundamental step when assessing information critically. \n\n## Tips to Help You to Identify Opinion:\n\n\n:::tip\nIdentify the language associated with personal beliefs. (E.g. *\"I believe\"*, *\"I think\"*, *\"Personally\"*, etc.)\n\n:::\n\n\n:::tip\nIdentify the expressions associated with personal interpretation of data, especially when the source has no expertise in the field. (E.g. *\"From this it can be deducted that….\", \"\"* ).\n\n:::\n\n\n:::tip\nPay attention to the underlying beliefs, emotions and/or political/economic/societal orientation that can be affecting the way information is communicated.\n\n:::\n\n\n:::tip\nPay attention to the tone with which the information is communicated. (E.g. when the tone sounds urgent, the feeling of urgency is increased in the receptor of that information).\n\n:::\n\n\n:::tip\nIdentify if uncertainty is clearly communicated. (E.g. \"*Our data show that 50 out of 1000 participants have \\[X\\] characteristic*\"; \"If we continue this path, this future climatological scenario is unlikely to become a reality\").\n\n:::\n\n\n:::tip\nBe aware of the indirect ways of expressing opinion. (E.g. Reacting to a post or to a comment on a post; Sharing a post.)\n\n:::","HTML":"

Perustelut

\n

Lausumat tai perustelut, joita esitetään tietyn väitteen tai kannan tukemiseksi tai vastustamiseksi.

\n

Argumentin osat

\n
    \n
  • Väite: Esitettävä pääkohta tai väittämä.\n
    • \n
  • Todisteet: Väitettä tukevat tiedot tai tiedot.\n
    • \n
  • Päättely: Todisteiden ja väitteen välinen looginen yhteys.\n
    • \n
  • Tuki: Lisätuki väitteelle.\n
    • \n
  • Rajoitus: Lausumat, jotka rajoittavat väitteen painoarvoa.\n
    • \n
  • Vastaväite: Väitettä kyseenalaistavat vastaväitteet tai todisteet.\n
    • \n
\n

Petolliset taktiikat

\n

Petolliset taktiikat mediassa ja tiedon manipulointi ovat moninaisia ja kehittyvät jatkuvasti. Vaikka kaikki disinformaatio on petosta, kaikki petos ei ole disinformaatiota. Petos on laajempi kategoria, joka sisältää kaikki toimet, joiden tarkoituksena on harhauttaa, esittää valhetta ja salata totuutta. Esimerkkejä petollisista taktiikoista ovat:  

\n
    \n
  • Valehtelu: Valehteluun kuuluu tietojen keksiminen tai aitojen tietojen muuttaminen harhauttamiseksi. Tähän kuuluu tekstien, lainauksien, valokuvien, äänitallenteiden tai videoiden tahallinen manipulointi niiden merkityksen tai kontekstin muuttamiseksi siten, että ne näyttävät edelleen aidoilta.\n
    • \n
  • Tietojen pois jättäminen: Tietojen pois jättämiseen kuuluu tarkoituksellinen olennaisten tietojen salaaminen, jotka voisivat merkittävästi muuttaa tarinan tai tiedon ymmärtämistä tai käsitystä siitä. Tietojen pois jättämistä on vaikea tunnistaa, mutta se on harhaanjohtavaa, sillä sanomatta jätetty voi olla yhtä vaikuttavaa kuin nimenomaisesti mainittu.\n
    • \n
  • Keksiminen: Jotkut toimijat luovat täysin vääriä sisältöjä, joiden tarkoituksena on harhauttaa ja aiheuttaa haittaa. Tämä voi vaihdella väärennetyistä uutisartikkeleista ja monimutkaisista huijauksista deepfake-sisältöihin. Generatiivisia tekoälytyökaluja voidaan helposti käyttää väärin minkä tahansa erittäin vakuuttavan sisällön (kuvat, äänit, videot) luomiseen harhauttamiseksi.\n
    • \n
  • Vääristely: Vääristelyyn liittyy erilaisia harhaanjohtavia taktiikoita, kuten väärien yhteyksien luominen, esimerkiksi kun otsikot, kuvat tai kuvatekstit eivät kuvaa tarkasti todellista sisältöä. Kun aitoa sisältöä jaetaan väärän kontekstin kanssa, esimerkiksi kuvan ottaminen pois kontekstista, se tehdään harhauttamiseksi kehystämällä kertomus tietyllä tavalla. Myös väärennetyt sosiaalisen median profiilit tai verkkosivustot, jotka esiintyvät aitoina lähteinä näyttääkseen uskottavilta, ovat harhaanjohtavia tekniikoita, joita käytetään usein mediassa ja tiedottamisessa.  \n
    • \n
\n

Petollisten taktiikoiden tunnistamiseksi tulisi käyttää yleisiä todentamisstrategioita, erityisesti arvioimalla, onko tekijällä motiivi, kuten taloudellinen hyöty, poliittinen etu tai maine, joka voisi vaikuttaa tiedon objektiivisuuteen; pohtimalla, kuka hyötyy siitä, että tietoa uskotaan tai levitetään; ja tarkistamalla, esittääkö tieto useita näkökulmia vai vaikuttaako se yksipuoliselta. 

\n

☑ Tiedon tarkoitus

\n
\n
\n\n
    \n
  • Tiedottaa – Tarjota faktoja, tietoja tai selityksiä (esim. uutisraportit, dokumentit)\n
    • \n
  • Vakuuttaminen – Vaikuttaa mielipiteisiin tai toimintaan (esim. mielipidekirjoitukset, poliittiset mainokset)\n
    • \n
  • Viihdyttää – Viihdyttää tai kiinnostaa yleisöä (esim. elokuvat, meemit, komediasarjat)\n
    • \n
  • Myydä jotain – Mainostaa tuotetta tai palvelua (esim. mainokset, sponsoroidut julkaisut)\n
    • \n
  • Kouluttaa – Opettaa tai kehittää tietoja/taitoja (esim. oppikirjat, oppaat)\n
    • \n
  • Inspiroida – Motivoida tai piristää (esim. puheet, inspiroivat videot)\n
    • \n
  • Manipuloida – Harhauttaa henkilökohtaisen, poliittisen tai taloudellisen hyödyn saamiseksi (esim. propaganda, disinformaatio)\n
    • \n
  • Tietoisuuden lisääminen – Korosta sosiaalisia, terveyteen tai ympäristöön liittyviä kysymyksiä (esim. kampanjat, julkiset tiedotteet)\n
    • \n
  • Dokumentoida – Tallentaa tapahtumia tai tietoa myöhempää käyttöä varten (esim. arkistot, oikeudelliset asiakirjat)\n
    • \n
\n
\n
\n

Todiste

\n

Tosiasiat, tiedot tai informaatio, jotka tukevat väitettä tai argumenttia.

\n

Todisteiden tyypit

\n
    \n
  • Empiirinen todistusaineisto: Kokeista tai todellisista tutkimuksista saadut tiedot ja havainnot.\n
    • \n
  • Tilastollinen todiste: Numeraaliset tiedot, jotka kuvaavat trendejä, korrelaatioita tai malleja.\n
    • \n
  • Todistajanlausunnot: Asiantuntijoiden tai todistajien lausunnot tai kannanotot.\n
    • \n
  • Anekdotinen todistusaineisto: Henkilökohtaisia tarinoita tai esimerkkejä, jotka havainnollistavat tiettyä asiaa.\n
    • \n
  • Asiakirjatodisteet: Kirjalliset muistiinpanot, asiakirjat tai julkaisut.\n
    • \n
\n

Todisteisiin perustuvat argumentit

\n

Todisteisiin perustuva argumentti on väite tai kanta, jota tukevat objektiiviset todisteet, kuten tiedot, tutkimustulokset tai luotettavat havainnot. Tämä lähestymistapa varmistaa, että argumentit ovat loogisia ja vakuuttavia ja perustuvat tosiasioihin eikä tunteisiin tai anekdootteihin. Siihen kuuluu selkeän teesin esittäminen ja sen järjestelmällinen yhdistäminen todisteisiin.

\n

☑ Sanalliset vihjeet, jotka viittaavat argumentteihin ja todisteisiin tai esimerkkeihin

\n
\n
\n\n

Kun arvioidaan tietoa kriittisesti, on olennaista tunnistaa todisteet ja vakiintuneet argumentit. Tässä on muutamia vinkkejä, jotka auttavat sinua tässä prosessissa:

\n
    \n
  • Selvitä, viittaako tieto ensisijaiseen tietolähteeseen (alkuperäiseen tieteelliseen julkaisuun tai alkuperäiseen aineistoon).\n
    • \n
  • Tarkista, esittääkö tieto mahdolliset hyödyt ja haitat tasapuolisesti yli- tai aliarvioimatta kumpaakaan. (Esim. "Tämä data osoittaa, että sitä voidaan käyttää \\[mahdollinen hyöty\\]. Siinä on kuitenkin myös rajoitus \\[mahdollinen negatiivinen näkökohta\\]").\n
    • \n
  • Kiinnitä huomiota tulosten kuvaamiseen käytettyihin adjektiiveihin. Ne voivat osoittaa subjektiivisia tapoja esittää dataa ja tietoa. (Esim. "Tätä hämmästyttävää löytöä käytetään sairauksien ennaltaehkäisyyn").\n
    • \n
  • Tarkista, onko tieto avoin epävarmuudelle ja ottaako se huomioon useita mahdollisia tuloksia. Vältä ehdottomia väitteitä. (Esim. ”Uusi hoito parantaa syövän”).\n
    • \n
  • Tarkista, tunnustetaanko tiedossa, että osa asiasta on tuntematonta, sillä yhteiskuntatieteelliset kysymykset ovat monimutkaisia ja niihin on useita mahdollisia ratkaisuja. (Esim. "Vaikka asiassa on edistytty, sen vaikutusmekanismin yksityiskohdat ovat edelleen tuntemattomia").\n
    • \n
  • Analysoi viestin johdonmukaisuus.\n
    • \n
\n
\n
\n
\n
\n\n
\n
\n
\n

☑ Tiedon konteksti

\n
\n
\n\n
    \n
  • Tunnista lähde / tekijä.\n
    • \n
  • Selvitä, miksi se on luotu.\n
    • \n
  • Selvitä, missä se on luotu.\n
    • \n
  • Selvitä paikalliset kysymykset tai näkökulmat, jotka saattavat vaikuttaa tietoon.\n
    • \n
  • Selvitä, milloin se on luotu.\n
    • \n
  • Tunnista taustalla olevat oletukset, jotka saattavat vaikuttaa tietoon.\n
    • \n
  • Selvitä, kenelle se on luotu.\n
    • \n
\n
\n
\n

Tiedot

\n

☑ Tiedon laadun tunnistaminen

\n
\n
\n\n

Kriteereihin perustuva tarkistuslista eri lähteistä peräisin olevan tiedon vertailemiseksi on jäsennelty tapa arvioida eri lähteistä peräisin olevan tiedon laatua, luotettavuutta ja merkityksellisyyttä. Toimittajat ja faktantarkistajat käyttävät tiettyjä kriteerejä eri lähteistä peräisin olevan tiedon laadun vertailemiseen ja arvioimiseen: Kriteerit tiedon laadun arvioimiseksi

\n
    \n
  • Ajantasaisuus: Selvitä julkaisupäivät ja tarkista, onko tieto ajantasaista.\n
    • \n
  • Tarkkuus: Tarkista, onko tieto tosiasiallisesti oikeaa.\n
    • \n
  • Kattavuus: Tarkista, vastaako tieto kaikkiin 5W1H-kysymyksiin: Mitä? Kuka? Missä? Milloin? Miksi? Miten? (erota pinnallinen ja syvällinen tieto toisistaan)\n
    • \n
  • Objektiivisuus: Selvitä, ketä on lainattu. Tarkista, onko tieto tasapainoista.\n
    • \n
  • Läpinäkyvyys: Tarkista, onko lähteet, menetelmät tai tiedot selkeästi mainittu?\n
    • \n
\n
\n
\n

Loogiset virheet

\n

☑ Loogiset virheet

\n
\n
\n\n
    \n
  • Tarkista hätäiset yleistykset – johtopäätökset liian vähäisen todistusaineiston perusteella.\n
    • \n
  • Tarkista, onko kyseessä väärä dilemma – vaihtoehtojen rajoittaminen kahteen, vaikka niitä on enemmän.\n
    • \n
  • Tarkista olkiukko-argumentit – Kanta esitetään vääristyneesti, jotta se voidaan helposti kumota.\n
    • \n
  • Tarkista vetoamiset tietämättömyyteen – Totuuden väittäminen sen vuoksi, että sitä ei ole kumottu.\n
    • \n
  • Tarkista auktoriteettivetoomukset – totuuden olettaminen pelkästään auktoriteetin perusteella.\n
    • \n
  • Tarkista harhautukset – Huomion kääntäminen pois pääasiasta.\n
    • \n
  • Tarkista väärät syyt – sekoitetaan korrelaatio ja syy-seuraussuhde.\n
    • \n
  • Tarkista ad hominem - Hyökkäys henkilöä vastaan, ei argumenttia vastaan.\n
    • \n
  • Tarkista ad populum - väitteet, joissa totuuden perustana on suosio.\n
    • \n
  • Tarkista liukkaat rinteet – väite, että yksi askel johtaa äärimmäisyyksiin.\n
    • \n
  • Tarkista, onko kyseessä kehäpäätelmä – johtopäätöksen käyttäminen lähtökohtana.\n
    • \n
\n
\n
\n
\n
\n\n
    \n
  • \nDe Waele, A., Claeys, A. S. ja Opgenhaffen M. (2020). Valmistautuminen kohtaamaan media kriisitilanteissa: tiedottajan verbaalisten ja nonverbaalisten vihjeiden kouluttaminen. Public Relations Review, 46\n(2), 101871. https://doi.org/10.1016/j.pubrev.2019.101871\n
    • \n
  • \nLu, F. ja Sun, Y. (2022). COVID-19-rokotevastaisuus: Suorien ja epäsuorien verkkomielipiteiden yhdistämisen vaikutukset psykologiseen vastarintaan terveyskampanjoita kohtaan. Computers in Human Behavior, 127\n, 107057. https://doi.org/10.1016/j.chb.2021.107057 \n
    • \n
  • \nVan der Bles, A. M., Van der Linden, S., Freeman, A. L. J., Mitchell. J., Galvao, A. B., Zaval, L., ja Spiegelhalter, D. J. (2019). Epävarmuuden viestiminen tosiasioista, luvuista ja tieteestä. Royal Society Open Science, 6\n, 181870.\nhttp://doi.org/10.1098/rsos.181870\n
    • \n
\n
\n
\n

Käänteinen kuvahaku

\n

Kuvahaku on tekniikka, jonka avulla voit etsiä ja löytää tietoa – kuvasta ja/tai sen sisällöstä – käyttämällä kuvaa tekstin sijaan. Tämän tekniikan avulla voit löytää kuvan korkean resoluution version, etsiä samankaltaisia kuvia tai tunnistaa kuvan alkuperäisen lähteen.

\n

Verkkokuvahaku on uskomattoman hyödyllinen työkalu sisällön tarkistamiseen, korkeamman resoluution versioiden löytämiseen tai kuvan alkuperän tunnistamiseen.

\n
\n
\n\n
    \n
  • Käänteinen kuvahaku – etsi samankaltaisia kuvia verkosta (päivämäärää ei mainita) DNS Checker. Saatavilla osoitteessa: https://dnschecker.org/reverse-image-search.php (Käyty: 5. joulukuuta 2024)\n
    • \n
\n
\n
\n

Esimerkkejä

\n\n

Manipulointi

\n

Viestijän motiivit vääristellä tietoa

\n

Tyypillisiä syitä, miksi viestinviejät saattavat vääristellä tekijöiden viestejä, ovat muun muassa:

\n
    \n
  • Henkilökohtainen puolueellisuus: Viestinviejä voi muuttaa sisältöä omien uskomustensa, arvojensa tai etujensa mukaiseksi, mikä vaikuttaa siihen, miten viesti välitetään tietyn näkökulman tai kertomuksen tukemiseksi.\n
    • \n
  • Väärinkäsitys: Viestinviejä saattaa ymmärtää tai tulkita alkuperäisen viestin väärin.\n
    • \n
  • Sensaatiohakuisuus: Viestinviejä saattaa liioitella tai vääristellä tietoa, jotta se olisi dramaattisempaa tai kiinnostavampaa yleisölle.\n
    • \n
  • Yksinkertaistaminen: Viestinviejä saattaa yksinkertaistaa tai muuttaa alkuperäistä sisältöä, jotta se olisi helpommin lähestyttävää tai ymmärrettävää yleisölle.\n
    • \n
  • Tahallinen manipulointi: Joissakin tapauksissa viestinviejät saattavat tarkoituksellisesti muokata tietoa manipuloimistarkoituksessa, jotta he voivat harhauttaa tai suostutella yleisön omaksumaan tietyn näkemyksen tai ryhtymään tiettyihin toimiin.\n
    • \n
\n

☑ Arvioi viestinviejän mahdolliset motiivit

\n
\n
\n\n

Jotta voidaan arvioida, onko viestinviejä välittänyt tiedot oikein vai vääristellyt niitä, voidaan arvioida seuraavia seikkoja: Läpinäkyvyys ja yhdenmukaisuus alkuperäisen lähteen kanssa:

\n
    \n
  • Antaako viestinviejä selkeät viittaukset alkuperäiseen lähteeseen?\n
    • \n
  • Onko viestinviejän viesti yhdenmukainen alkuperäisen sisällön tai tekijän aikomusten kanssa?\n
    • \n
  • Onko lähettäjän sanomien ja tekijän viestien välillä merkittäviä eroja?\n

    Motivaatio, puolueellisuus ja maine:

    \n
    • \n
  • Onko viestinviejällä henkilökohtaisia, taloudellisia tai ideologisia intressejä, jotka saattavat vaikuttaa siihen, miten hän esittää tiedot?\n
    • \n
  • Onko viestinviejä tunnettu tietystä näkökulmasta tai sidonnaisuudesta, joka voisi värittää hänen tulkintaansa tiedoista?\n
    • \n
  • Millainen viestinviejän aiempi toiminta on ollut tarkkojen ja luotettavien tietojen välittämisessä?\n

    Objektiivisuus vai tunnevetoisuus:

    \n
    • \n
  • Esittääkö viestinviejä tiedot selkeästi ja objektiivisesti, vai lisääkö hän mukaan henkilökohtaisia mielipiteitä tai tunneperäistä kieltä, jotka saattavat vääristää viestiä?\n
    • \n
\n
\n
\n
\n
\n\n
    \n
  • Hallam, S. (päivämäärää ei mainittu) Tutkimusoppaat: fakta ja fiktio: kirjoittajan uskottavuus. Saatavilla osoitteessa: https://libguides.whitworth.edu/factfromfiction/authorcredibility (Viitattu: 5. joulukuuta 2024).\n
    • \n
  • Port, G. (päivämäärää ei mainittu) All Saints' College Libguides: tutkimus ja viittaukset: lähteiden arviointi. Saatavilla osoitteessa: https://libguides.allsaints.wa.edu.au/c.php?g=929914&p=6721908 (Käyty: 5. joulukuuta 2024).\n
    • \n
\n
\n
\n

Verbaaliset vihjeet, jotka viittaavat mielipiteisiin tai epävarmuuteen

\n

Todisteiden ja mielipiteiden erottaminen toisistaan on olennainen vaihe tietoa kriittisesti arvioitaessa.

\n

Vinkkejä mielipiteiden tunnistamiseen:

\n
\n
\n\n

Tunnista henkilökohtaisiin uskomuksiin liittyvä kielenkäyttö. (Esim. ”Uskon”, ”Mielestäni”, ”Henkilökohtaisesti” jne.)

\n
\n
\n
\n
\n\n

Tunnista ilmaisut, jotka liittyvät tietojen henkilökohtaiseen tulkintaan, etenkin kun lähteellä ei ole asiantuntemusta alalta. (Esim. ”Tästä voidaan päätellä, että…”, ””).

\n
\n
\n
\n
\n\n

Kiinnitä huomiota taustalla oleviin vakaumuksiin, tunteisiin ja/tai poliittiseen, taloudelliseen tai yhteiskunnalliseen suuntautumiseen, jotka voivat vaikuttaa siihen, miten tietoa välitetään.

\n
\n
\n
\n
\n\n

Kiinnitä huomiota sävyyn, jolla tietoa välitetään. (Esim. kun sävy kuulostaa kiireelliseltä, kiireellisyyden tunne vahvistuu tiedon vastaanottajassa).

\n
\n
\n
\n
\n\n

Tunnista, onko epävarmuus ilmaistu selkeästi. (Esim. ”Tietomme osoittavat, että 1000 osallistujasta 50:llä on \\[X\\] ominaisuus”; ”Jos jatkamme tällä tiellä, tämä tulevaisuuden ilmastoskenaario ei todennäköisesti tule toteutumaan”).

\n
\n
\n
\n
\n\n

Ole tietoinen epäsuorista tavoista ilmaista mielipidettä. (Esim. reagoiminen viestiin tai viestin kommenttiin; viestin jakaminen.)

\n
\n
","UPDATEDAT":"2026-05-11T20:47:29.450Z","LANG":"fi","ID":"eb329bc0-3775-45b7-9092-6a24e3f65fe3","TITLE":"Klikkaa / Ole viisas ja mieti kahdesti","SOURCELANG":"en"}