{"CACHEDAT":"2026-05-18 11:01:19","TRANSLATEDAT":"2026-05-18 11:01:19","SOURCESIGNATURE":"10c4d51305fc0b93abf8f09cb6e412660e0337ea2dbfad9c9f8048a9e4af9c72","SLUG":"information-sources-information-environments-4vXACS9AdV","MARKDOWN":"# Information {{(mis)information}}\n\nany material related to a topic or issue (here: SSI): facts, claims, data, descriptions, arguments, interpretations, quotations, statistics, images, media etc. \n\n→ misinformation, disinformation, malinformation\n\n# Information Item\n\nspecific unit of information that someone encounters in a given situation \\n→ appears in the form of a genre (e.g., an article, a post, a video, a report, a tweet, an interview) \\n→ in an information environment (e.g., a website, a social media platform, a conversation, a newspaper)\n\n## Publication Date\n\ndate when an information item was originally published, posted, or broadcast\\n→ indicates how current the content is and whether it may have been overtaken by newer findings, events, or developments\n\n## Content\n\nwhat is actually said, shown, claimed, or explained in an information item\n\n→ fabricated content, manipulated content\n\n## Message\n\ncommunicative meaning that results from how an author or publisher selects, emphasises, frames, and structures the content → viewpoints / positions\n\n## Preview\n\ncompact visual representation of an information item, typically combining title, snippet, domain/URL, and sometimes a thumbnail — used in feeds, search results, and when links are shared on social media or in messaging apps\n\n## Snippet\n\nthe brief descriptive text component within a preview — typically a sentence or two excerpted or generated from the content of the underlying information item\n\n## Reference\n\ninformation item or source that is cited, quoted, linked, or referred to within another information item\\n→ makes it possible to trace information back towards its origin\\n→ following references is a key strategy for evaluating reliability\n\n# Source\n\norigin of an information item — used in two senses:\n\n**as actor:**\n\n* strictly: the author or creator who produced the content\n* in broader use: the information environment in which it appears\n* in everyday use: even the person, account, or bot who shared it with you (the \"distributor\")\n\n**as item:** \n\n* the information item itself, classified by degree of mediation (primary, secondary, tertiary) and by source type\n\n## Content-Creator / Author `{{creator}}`\n\nperson or organisation that creates the original content of an information item \\n→ may be identified, pseudonymous, or anonymous\n\n## Degree of Mediation\n\nThe degree of mediation does show is how far the information item is from the original material — and therefore how many steps of selection, interpretation, and potential distortion lie in between.\n\n\n:::warning\nThe degree of mediation does not determine reliability or trustworthiness. \\n→ A primary source can be biased, incomplete, or wrong (e.g., an eyewitness account, a misleading dataset). \\n→ A secondary source can be more reliable than the primary material it reports on (e.g., a fact-checked article correcting a politician's claims). \n\n:::\n\n| Degree of Mediation | Epistemic Proximity / Relation to Original Information Item | Examples |\n|---------------------|-------------------------------------------------------------|----------|\n| ### Primary Source | Directly presents, documents, analyses, or interprets **original information:** raw data, original events, or firsthand experience | WHO research report, eyewitness account, original dataset, parliamentary speech |\n| ### Secondary Source | References and reports on, analyses, interprets, comments on, or reframes one or more primary information items | Newspaper article about the WHO report, textbook chapter summarising research findings, social media post quoting from a scientific study and commenting on the quote |\n| ### Tertiary Source | References, compiles, or summarises multiple primary and/or secondary information items, typically without presenting new original information | TikTok video reacting to a tweet that commented on a scientific study, Wikipedia entry, encyclopedia overview |\n\n## Source Types\n\n| **Source Type**
What kind of source is this? | **Authors / Creators**
Who is typically behind it? | **Primary Interest**
What is their main purpose? | **Communicative Intentions**
How do they typically communicate? | **Pre-Publication Review**
How carefully is the information checked before publication? | **Implications for Reliability and Trustworthiness**
How does this affect reliability and trustworthiness? | **Genres**
What formats do information items in this source type typically take? |\n|-------------------------------------------|------------------------------------------------|----------------------------------------------|-------------------------------------------------------------|-------------------------------------------------------------------------------------|--------------------------------------------------------------------------------------------------------|------------------------------------------------------------------------------|\n| **Academic / Educational** | - Universities
- Research institutions
- Schools
- Scholarly publishers | - Knowledge production
- Education | - Informing
- Explaining
- Documenting evidence | Often formally reviewed, though the level of review varies. | Often stronger in evidence use and documentation, but findings may be preliminary, narrowly scoped, or superseded by newer research. | - Journal article
- Textbook
- Lecture recording
- Encyclopedia entry |\n| **Commercial / Promotional** | - Companies
- Brands
- Industry associations
- Sponsored creators | - Profit
- Market position
- Reputation | - Promoting
- Selling
- Building brand trust | Usually internally reviewed for brand, legal, or marketing purposes. | Professionally produced and shaped by commercial interests; marketing and information are often blurred. | - Sponsored post
- Brand blog
- Product microsite
- Corporate press release |\n| **Individual / Personal** | - Private persons
- Unaffiliated creators
- Personal networks | - Self-expression
- Sharing
- Opinion
- Experience
- … | - Expressing
- Sharing
- Commenting
- Entertaining | Usually not formally reviewed before publication. | Can offer firsthand perspectives, but reliability, expertise, and accountability vary widely. | - Personal blog
- Forum comment
- Private message
- Personal video |\n| **Journalistic** | - News organisations
- Editorial teams
- Independent journalists | - Public reporting
- Audience reach | - Reporting
- Interpreting
- Investigating
- Commenting | Often editorially reviewed, though standards vary. | Can provide verified and contextualised reporting, but quality varies by outlet, genre, speed, and commercial pressure. | - News article
- Feature
- Opinion piece
- Editorial
- Investigative podcast |\n| **Philanthropic / Service-oriented** | - Humanitarian organisations
- Charitable foundations
- Service-oriented NGOs | - Public benefit
- Aid
- Welfare | - Informing
- Supporting
- Coordinating aid
- Raising awareness | Often internally reviewed, though standards vary. | Often mission-driven and grounded in practical experience, but scope, independence, and evidence use vary. | - Aid programme page
- Foundation project report
- Charity newsletter |\n| **Political / Advocacy** | - Parties
- Campaigns
- Advocacy groups
- Activists
- Lobbying groups | - Advocacy
- Persuasion
- Mobilisation | - Persuading
- Pressuring
- Agenda-setting
- Mobilising | Usually strategically reviewed to support a position or campaign. | Important for public debate, but often shaped by advocacy, persuasion, or institutional interests. | - Party programme
- Campaign ad
- Manifesto
- Lobbying paper |\n| **Professional / Membership-based** | - Professional associations
- Trade unions
- Chambers
- Learned societies | - Member interests
- Professional standards | - Representing
- Standard-setting
- Coordinating
- Informing members | Often internally reviewed for accuracy and consistency. | Often grounded in domain expertise, but perspective may reflect member interests rather than broader public interest. | - Professional guideline
- Member newsletter
- Position paper
- Sector report |\n| **Public / Official** | - Governments
- Ministries
- Public authorities
- International organisations | - Public mandate
- Regulation
- Policy | - Announcing
- Regulating
- Legitimising
- Informing the public | Usually formally reviewed and approved before publication. | Often authoritative about official positions and decisions, but may be selective, strategic, or self-presentational. | - Policy document
- Official statement
- FAQ page
- Ministry report |\n\n\n:::info\nGenres are not exclusive to a single source category. A newsletter, for example, can be commercial, philanthropic, or professional. The genre alone is not a sufficient indicator of reliability or trustworthiness.\n\n:::\n\n## Source Reliability\n\nModern knowledge is so specialised that no individual can verify all claims independently. We have to rely on **experts** and on **credible sources**. But this reliance is only as good as our ability to identify who genuinely is an expert and which sources have been produced under conditions that support reliability. \n\nThree complementary angles support this judgement: \n\n* **Editorial Review**\\nhow the source was created\n* **Fact-Checking**\\nthe verification of specific claims\n * by editors before publication, or \n * by independent organisations afterwards\n* **Lateral Reading** \\nthe recipient's own investigation of the source: leaving the source itself and consulting what reliable independent references say about it\n\n### Editorial Review\n\nA formal pre-publication process by which information items are selected for publication, framed, modified, or omitted — and through which their content is quality-checked against the publisher's standards before reaching the public. \n\nEditorial review thus combines two functions:\n\n* Selection and framing: deciding which information is published, how it is framed, and what is left out \n* Quality contro and fact-checking: verifying accuracy, sources, and evidence\n\nRigour varies — from informal one-person editing to formal multi-stage review. In traditional publication contexts, these roles were typically performed by separate entities — a journalist (content-creator) and a newspaper editorial team (content-editor). Peer review in academic publishing is a specialised form.\n\n\n:::warning\n**Editorial review is not neutral.**\\nA formal process and a rigorous quality check do not preclude bias. Editorial decisions reflect the motives, interests, and editorial line of the publishing organisation — its mission, ownership, funding, and target audience. The same piece can be carefully checked *and* framed in ways that serve the publisher's agenda. Quality and bias are not mutually exclusive.\n\nThis is **Editorial Gatekeeping** in action. An analogous function on digital platforms is performed by Algorithmic Gatekeeping.\n\n:::\n\nIn digital environments, the boundaries shift. The editorial role is often bypassed — anyone with an account can post or share information items without editorial review or institutional backing. At the same time, the ==operator== role becomes more prominent: ==algorithmic curation, sponsored content, and recommendation systems== shape visibility in ways that traditional distribution networks did not.\n\n\n:::warning\nThe reliability of an information item depends on its content-creator and the editorial review it received — not on whoever shared it.\n\n* a retweeted article: the account that shared it is not its author — there is a separate author behind the article \n* a bot posting a link: the bot that posted it is not its creator — the linked content has its own creator\n\n:::\n\n### Fact-Checking {\\[fact checker\\]}\n\nThe practice of verifying factual claims in information items. \n\nFact-checking exists in two distinct contexts:\n\n* **Pre-publication**: a specialised editorial role within publishing organisations, verifying claims before they are made public \n* **Post-publication**: independent organisations (see below) that evaluate already-published claims and produce their own information items in response\n\n\n:::info\n#### AFP Fact Check (France)\n\n* **Languages:** English, French\n* **Focus**: n dubious pictures, videos, official statements and other misinformation that appears online\n* **Funding:** partially subsidised by the French government, also receives direct support from Facebook.\n* **Link:** \n\n#### BBC Reality Check (United Kingdom)\n\n* **Language:** English\n* **Focus:** rumours and claims from news sites or social media\n* **Funding:** publicly funded\n* **Link:** \n\n#### Correctiv (Germany)\n\n* **Languages**: German; also publishes in Arabic, English, French, Russian and Turkish via partner outlets\n* **Focus**: mis- and disinformation, investigative journalism\n\n **Funding**: donations (major donors include Luminate, Brost-Stiftung, Open Society Foundations, Google, Deutsche Telekom); a commercial subsidiary receives payment from Facebook for fact-checking content \n* Link: \n\n#### dpa-Faktencheck (Germany)\n\n* **Languages**: German, Dutch, French (Germany, Austria, Switzerland, Netherlands, Belgium, Luxembourg)\n* **Focus**: claims of public relevance; political statements and viral content\n* **Funding**: market-funded news agency; minor project funding (Google News Initiative, EU); Meta cooperation flagged per fact-check\n* **Link**: \n\n#### FactCheck.org (United States)\n\n* **Language**: English\n* **Focus**: US political claims and statements; viral hoaxes\n* **Funding**: Annenberg Public Policy Center, University of Pennsylvania, primarily funded by the Annenberg Foundation; Meta partnership ran from 2016 until ending in 2025 \n* **Link**: \n\n#### **Faktabaari (Finland)**\n\n* **Languages:** Finnish, Swedish, English\n* **Focus:** fact-checks, especially during local, national and European elections\n* **Funding:** primarily via third sector grants and prizes\n* **Link:** \n\n#### Maldita.es (Spain)\n\n* **Language**: Spanish\n* **Focus**: politics, science, health, climate, migration, gender; community-driven\n* **Funding**: nonprofit foundation; donations, membership, platform partnerships (Meta, Google), EU research projects\n* **Link**: \n\n#### Pagella Politica (Italy)\n\n* **Language**: Italian\n* **Focus**: statements by Italian politicians (sister site Facta.news covers viral mis-/disinformation)\n* **Funding**: private company; revenue from media clients, Meta partnership (via Facta.news), EU and Erasmus+ project funding\n* **Link**: \n\n#### **Reuters Fact Check** (UK)\n\n* **Language**: English\n* **Focus**: Visual material, claims posted on social media\n* **Funding**: Reuters, Facebook provides financial support\n* **Link**: \n\n#### Snopes (USA)\n\n* **Language**: English\n* **Focus**: urban legends, internet rumours, US political and social claims\n* **Funding**: independent media company; advertising and member subscriptions; previous Meta partnership ended 2019\n* **Link**: \n\n:::\n\n\n:::warning\nMost major fact-checking organisations receive funding or partnership payments from large digital platforms (Meta/Facebook in particular). This relationship is openly disclosed but warrants critical reflection.\n\n:::\n\n\n:::tip\nEDMO Monthly Fact-Checking Briefs: \n\n:::\n\n### Lateral Reading\n\nLateral reading is a strategy of evaluating sources like a fact-checker. \n\nThe initial focus is on questioning the source (who is behind the content), not the content itself. Instead of reading vertically — staying on a website and analysing it from top to bottom — you leave the site quickly, search for the source's name, and check what other trustworthy sites say about it. If the source seems untrustworthy, don't waste your time on it. Find a better source.\n\nThe same lateral approach also works for verifying digital platforms, specific claims, quotes, or statistics within the content: leave the page and search for independent confirmation.\n\n\n:::tip\nDon't try to judge a source by reading it. Leave it. Use the rest of the web to find out what it is.\n\n:::\n\n\n:::success\n* **Leave the website.** Open a new tab (Cmd-Click / Ctrl-Click) and search the web for the target name. Use exact search terms — put names in quotation marks. Add specific terms from the checklists below to focus on a particular point (e.g., \"Employment Policies Institute\" + \"funding sources\").\n* **Practice click restraint.** Don't click the first result. Scan snippets and URLs of several results; look for entries on independent reference sites (Wikipedia, SourceWatch, established news outlets).\n* **Corroborate.** On reliable external sites, use the find-on-page shortcut (command+F) to quickly locate names or key terms to verify.\n\n:::\n\n#### ☑ Author's Expertise & Credentials \n\n\n:::success\n**Identifiability**\n\n- [ ] Author's name and professional role\n- [ ] Contact information (e.g. institutional email, professional website)\n- [ ] Verifiable professional profile (e.g. ResearchGate, institutional page, LinkedIn)\n\n**Qualification and Subject Expertise**\n\n- [ ] Educational background relevant to the topic\n- [ ] Professional experience in the topic field\n- [ ] Specialisation in the specific area discussed\n\n**Institutional Backing, Funding, and Bias**\n\n- [ ] Affiliation with an identifiable institution or organisation\n- [ ] Author's position within the institution\n- [ ] Disclosed funding sources and conflicts of interest\n- [ ] Affiliations with groups or organisations holding a specific agenda\n\n**Publication Track Record**\n\n- [ ] Other publications by the author on the topic\n- [ ] Publications in peer-reviewed journals\n- [ ] Citations of the author's work in other credible sources \n- [ ] Membership in recognised professional or academic organisations\n\n**Recency and Continuity**\n\n- [ ] Recent publications in the field\n- [ ] Continuity of expertise\n\n:::\n\n\n:::warning\nIndicators require interpretation. Some signals are easily misread. \\n→ Fame is not credibility. Public visibility, media presence, or large following do not equal expertise on a specific topic. \\n→ A high citation count is not in itself credibility. Frequently cited work may also be frequently challenged or contested — the context of citations matters. \n\n→ Institutional affiliation is not in itself credibility. Institutions can carry their own agendas or biases and should be examined alongside the author.\\n→ A sudden shift to topics outside the author's previous expertise is not automatically a red flag, but warrants closer examination.\n\n:::\n\n#### ☑ Organisation's Reputation \n\n\n:::success\n#### Funding & Affiliations\n\n- [ ] Funding sources and donors (parent organisations, sponsors, or PR firms behind the organisation)\n- [ ] Disclosure of funding sources and conflicts of interest\n- [ ] Political, industry, or ideological affiliations\n\n#### Editorial & Accountability Practices\n\n- [ ] Corrections or retractions policy\n- [ ] Named editorial leadership or ombudsperson\n- [ ] Separation of editorial, news, and advertising or funding\n- [ ] Transparency about verification methods\n\n#### Identity & Type\n\n- [ ] Type of organisation (academic, journalistic, advocacy, commercial, governmental — see Source Categories)\n- [ ] Front groups or cloaked websites: whether the organisation truly represents what it appears to represent, or fronts for another interest\n\n#### Track Record & Standing\n\n- [ ] Length of operation and continuity of focus\n- [ ] How independent reference sites describe the organisation (Wikipedia, SourceWatch, fact-checkers, established news outlets)\n- [ ] Documented controversies, fact-check ratings, or critical reporting\n\n:::\n\n\n:::warning\nIndicators require interpretation. Some signals are easily misread. \\n→ Non-profit status alone is not credibility. Many advocacy and front organisations operate as non-profits. \\n→ Professional design and a polished website alone are not credibility. Web design has outpaced our methods for evaluation. \\n→ A long operating history alone is not reliability — ownership, funding, and practices can change over time. \\n→ Institutional affiliation is not in itself credibility. Institutions can carry their own agendas or biases and should be examined alongside the organisation.\n\n:::\n\n\n\n:::info\n* Caulfield, Mike. 2017. *Web Literacy for Student Fact Checkers*. \n\n\n* Caulfield, Mike. 2019. \"SIFT (The Four Moves)\". \n* Daniels, J. (2009). Cloaked websites: Propaganda, cyber-racism and epistemology in the digital era. New Media & Society, 11(5), 659–683. \n* Harris, R. (2020). Evaluating Internet Research Sources. VirtualSalt. Available at: \n* Osborne, J., Pimentel, D., Alberts, B., Allchin, D., Barzilai, S., Bergstrom, C., Coffey, J., Donovan, B., Kivinen, K., Kozyreva. A., & Wineburg, S. (2022). *Science Education in an Age of Misinformation*. Stanford University, Stanford, CA.\n* Wineburg, Sam & McGrew, Sarah. 2017. \"Lateral Reading: Reading Less and Learning More when Evaluating Digital Information\". Working Paper No 2017.A1 / Standford History Education Group. \n\n:::\n\n# Information Environments\n\nphysical or digital contexts in which information items are available and encountered directly\n\n| Information Environments | Definition | What do I usually encounter there first? |\n|--------------------------|------------|------------------------------------------|\n| **Analogue Information Environments** | non-digital environments in which people encounter information items directly | information items in printed, transmitted, spatial, live, or spoken form |\n| **Digital Information Channels & Platforms** | digital environments in which people encounter information items directly | information items in posted, uploaded, or streamed form |\n\n\n:::warning\nThe boundary between analogue and digital environments is increasingly fluid: live broadcasts may be streamed simultaneously, print publications often appear in digital form, and live events are frequently broadcast or streamed online.\n\n:::\n\n## ☑ Analogue Information Environments\n\n| Type | Definition | Typical Examples (encounter on purpose) | Typical Examples (encounter in passing) | How do I encounter information here? |\n|------|------------|-----------------------------------------|-----------------------------------------|--------------------------------------|\n| **Print / Publications** | Printed materials — such as newspapers, magazines, books, brochures, flyers, posters, or signage — that are physically distributed, displayed, or made available for reading. | - newspaper subscription
- magazine purchase
- academic textbook
- library book | - campaign flyer in a letterbox
- brochure in a waiting room
- free newspaper on a train
- billboard
- poster at a bus stop | - by purchasing, subscribing, or picking up a copy
- by reading, browsing, or leafing through
- sometimes by noticing printed material placed in a public space |\n| **Broadcast & Public Address** | Audio or audiovisual information transmitted to a wide audience through radio, television, screens, or public address systems — either as scheduled programming or as continuous / situational announcements. | - TV news at home
- radio programme
- live sports broadcast | - TV screen in a waiting room
- background radio in a shop
- loudspeaker announcement at a train station
- public address system in an airport | - by tuning in to a channel or station
- by switching between channels
- sometimes by being in a space where broadcast or address content is playing |\n| **Installations, Monuments & Exhibits** | Spatial, static, and typically permanent or semi-permanent objects, structures, or displays placed in public or institutional spaces to inform, commemorate, or express. | - museum exhibition
- memorial visit
- gallery installation
- information pavilion | - monument in a public park
- commemorative plaque
- temporary public art installation | - by visiting a space that contains them
- sometimes by passing by or being physically present where they are placed |\n| **Live Events & Public Action** | Time-bound, live gatherings or actions involving people — organised to inform, persuade, express, commemorate, or mobilise. | - conference
- lecture
- theatre performance
- campaign event
- planned demonstration | - street protest
- flashmob
- information stand
- protest camp
- vigil
- street performance | - by attending at a specific time and place
- sometimes by being in the vicinity when an event or action takes place |\n| **Personal Conversations & Word of Mouth** | Direct, face-to-face exchange of information between individuals — in private, social, or professional settings. | - asking a friend for advice
- family dinner discussion
- consulting a colleague
- parent–teacher conversation | - overhearing a conversation
- casual remark at a social gathering
- word of mouth in a community | - by talking, listening, and asking in direct personal interaction |\n\n## ☑ Digital Information Platforms & Channels {\\[information channel\\]} {\\[platform\\]} {\\[channel\\]}\n\n| Type | Definition | Typical Examples | Who can publish information here? | Is what I see here the same for everyone, algorithmically personalised for me, or based on my own configuration? | How do people find and move through information here? |\n|------|------------|------------------|-----------------------------------|------------------------------------------------------------------------------------------------------------------|-------------------------------------------------------|\n| **Websites / Blogs** | An individual's or organisation's own online space — such as an institutional website, a news site, a company page, or a personal blog — where content is published directly in the owner's name. | - who.int
- [bbc.co.uk](http://bbc.co.uk)
- [greenpeace.org](http://greenpeace.org)- my-travelblog.eu | **Owner-controlled**
- The owner
- Authorised contributors | **Same for everyone**
Content is structured by the site owner through menus, categories, and page layout | - By following menus
- By clicking links
- By browsing sections or categories
- By using internal search, if available
- By moving from page to page |\n| **Social Media** | Networked digital spaces where users and organisations post, share, and circulate content. | - Facebook
- Instagram
- TikTok
- X
- LinkedIn
- Threads
- Mastodon | **Open**
- Almost anyone with an account
- Organisations
- Public figures
- Advertisers | **Algorithmically personalised for me**
Feeds, recommendations, trending content, and promoted posts are shaped by my behaviour and engagement | - By scrolling through feeds
- By following accounts
- By opening comments, replies, and threads
- By clicking shares, reposts, and recommendations
- By searching hashtags, keywords, or account names |\n| **Video / Audio Platforms** | Digital spaces where many different users or organisations upload and share video or audio content. | - YouTube
- Vimeo
- SoundCloud | **Open**
- Almost anyone with an account or channel
- Organisations
- Media producers
- Podcasters | **Algorithmically personalised for me**
Recommendations, autoplay queues, and suggested items are shaped by my viewing / listening history | - By searching for specific items
- By moving through playlists or queues
- By following recommendations
- By opening channels, episodes, or series
- By using subscriptions |\n| **Streaming / On-demand Services** | Curated digital services that offer access to a catalogue of on-demand media. | - Netflix
- Disney+
- BBC iPlayer
- Arte
- RaiPlay | **Curated**
- The provider
- Authorised producers
- Licensed content partners | **Algorithmically personalised for me**
Recommendations, featured selections, and catalogue presentation are shaped by my watch history | - By browsing the catalogue
- By selecting from featured content
- By continuing series or programmes
- By following recommendation rows
- By searching titles, genres, or categories |\n| **Communication / Messaging Apps** | Private or semi-private spaces — such as messaging or email apps — for direct exchange between individuals or groups. | - WhatsApp
- Signal
- Messenger
- Gmail
- Outlook | **Member-controlled**
- Participants in the conversation
- Members of the group
- Mailing-list senders | **Based on my own configuration**
What I see depends on my contacts, conversations, groups, and how I organise them | - By opening chats or threads
- By reading chronological message streams
- By following forwards, links, and attachments
- By searching chat history, senders, or keywords |\n| **Discussion Forums / Community Spaces** | Interactive spaces — such as forums, discussion boards, comment sections, or community groups — where users discuss, comment, ask questions, and respond to one another. | - Reddit
- Discord
- Stack Overflow
- Quora | **Semi-open**
- Members
- Registered users
- Moderators | **Same for everyone / Based on my own Configuration**
What I see depends first on which communities, servers, forums, or threads I join or enter; within them, visibility may then be shaped by upvotes, moderation, and sorting. | - By browsing threads
- By opening replies and subthreads
- By following notifications
- By moving across categories or communities
- By searching topics, tags, or thread titles |\n\n\n:::info\nSome platforms fall into more than one type — for example, Telegram (messaging + public channels), Discord (messaging + community), Reddit (forum + social media), Spotify (streaming + podcast discovery).\n\n:::\n\n### ☑ Access Barriers\n\n| Barrier | Examples | People typically excluded |\n|---------|----------|---------------------------|\n| **Financial barriers** | - Paywalls
- Subscription fees
- Premium memberships | - Low-income households
- Students without institutional access
- Users in regions with weaker currencies |\n| **Language barriers** | - Foreign language
- Academic or technical vocabulary
- Complex sentence structures | - Non-native speakers
- Users with lower formal education
- Younger users |\n| **Disability-related barriers** | - No screen reader support
- No captions or transcripts
- Low contrast or small text | - Users with visual impairments
- Users with hearing impairments
- Users with cognitive impairments |\n| **Technical barriers** | - High bandwidth requirements
- Modern devices needed
- Specific software or apps | - Users with older devices
- Rural users with limited internet
- Low-income households |\n| **Geographic barriers** | - Region locks
- Local platform restrictions | - Users in restricted regions
- Travellers |\n| **Political / regulatory barriers** | - Government censorship
- Government bans on platforms or apps
- Sanctions or embargoes | - Users in countries with restrictive media policies
- Activists, journalists, dissidents |\n| **Account & identification barriers** | - Mandatory account creation
- Identity verification
- Age verification | - Users without an email or phone
- Users without official ID
- Minors without parental permission |\n| **Privacy-related barriers** | - Mandatory data sharing
- Tracking requirements
- Required app permissions | - Privacy-sensitive users- Users avoiding government surveillance- Users wary of corporate data collection |\n\n\n:::warning\nThese barriers are not mutually exclusive, they often overlap or reinforce each other — for example, the Great Firewall of China blocks specific platforms only within that country, acting as both a geographic and a political/regulatory barrier.\n\n:::\n\n# Information Access Systems\n\nSystems through which information items are accessed indirectly — through previews / snippets, or through synthesised responses based on them.\n\n| Information Access Systems | Definition | Where do I start? | What appears there? |\n|----------------------------|------------|-------------------|---------------------|\n| Search Systems | Systems that locate and rank information items in response to a user query, returning previews rather than the items themselves. | a search interface | a ranked list of previews:
- titles
- snippets
- URLs |\n| Discovery Systems | Systems that surface and curate information items in feeds or directories, returning previews rather than the items themselves. | a feed or browse interface | curated previews:
- headlines
- cards
- recommendations |\n| Generative AI Systems | Systems that generate or synthesise responses based on information items rather than directing users to them. | a prompt window | a generated, synthesised response, sometimes with citations |\n\n## ☑ Search Systems {\\[search engines\\]}\n\ninformation items accessed indirectly through search \\n→ users enter a query in a search interface and receive a ranked list of previews pointing to the underlying items\n\n| Type | Definition | Typical Examples | What is my starting point and how do I look for information here? | What determines which information items are displayed and in what order? | What do I get back? | How do I move from here to the underlying information item(s), if at all? |\n|------|------------|------------------|-------------------------------------------------------------------|--------------------------------------------------------------------------|---------------------|---------------------------------------------------------------------------|\n| ### **Search Engines** | Systems that index and rank information items across the web based on user queries. | - Google
- Bing
- DuckDuckGo
- Ecosia | - search bar
- by entering keywords or questions | - my query
- ranking algorithms
- relevance
- recency
- search engine optimisation
- sometimes personalisation based on location or search history | **Previews of existing information items:**
- ranked list of results with snippets, titles, and URLs
- AI-generated summaries | - by clicking a result link, which takes me directly to the information item in its original space |\n| ### **Scholarly Databases** | Systems that make scholarly information items searchable and accessible through search, filtering, and structured metadata. | - PubMed
- JSTOR
- Google Scholar
- ERIC | - advanced search form with filters
- by entering keywords
- by filtering metadata
- by combining search fields | - my query
- metadata matching
- citation count
- relevance ranking
- database-specific indexing | **Previews of existing information items:**
- bibliographic records
- abstracts
- sometimes links to or direct access to full texts | - by clicking through to the full text
- sometimes directly within the same system
- sometimes via external publisher
- sometimes behind a paywall or institutional login |\n\n## ☑ Discovery Systems\n\ninformation items accessed indirectly through curated feeds or directories → users browse a feed or directory and see previews pointing to the underlying items\n\n| Type | Definition | Typical Examples | What is my starting point and how do I look for information here? | What determines which information items are displayed and in what order? | What do I get back? | How do I move from here to the underlying information item(s), if at all? |\n|------|------------|------------------|-------------------------------------------------------------------|--------------------------------------------------------------------------|---------------------|---------------------------------------------------------------------------|\n| **Feeds** | Systems that present a continuous, personalised stream of recommended information items based on topics, interests, or user behaviour. | - Google News
- Google Discover
- Apple News
- Flipboard
- Upday
- Microsoft Start | - personalised feed or browse interface
- by scrolling through the feed
- sometimes by selecting topics or categories
- sometimes by entering keywords | - editorial curation
- algorithmic curation (esp. trending detection)
- algorithmic personalisation (esp. personalised ranking, recommendations) | **Previews of existing information items:**
- headlines
- cards
- snippets
- thumbnails
- recommendations from various sources | - by tapping or clicking a headline, card, or preview
- this takes me to the information item in its original space |\n| **Directories** | Systems that organise information items into browsable catalogues with categories, charts, and recommendations. | - Apple Podcasts
- Spotify Podcasts
- Pocket Casts | - browse interface with categories and charts
- by browsing categories or top lists
- by following recommendations
- sometimes by entering keywords | - editorial curation
- algorithmic curation (esp. trending detection - \"popularity charts\")
- algorithmic personalisation (sometimes recommendations) | **Previews of existing information items:**
- listings with titles, descriptions, and episode lists
- thumbnails
- ratings
- sometimes recommendations | - by tapping or clicking a listing
- sometimes I can play the item directly within the app
- the transition to the underlying host is not always visible |\n\n*Some platforms function as both Discovery Systems and Digital Channels — Apple Podcasts and Spotify Podcasts, for example, surface podcasts hosted elsewhere but also play the content directly within the app.*\n\n## ☑ Generative AI Systems\n\ninformation items accessed indirectly through generative synthesis \\n→ users enter a prompt and receive a synthesised response, sometimes with references to underlying items\n\n| Type | Definition | Typical Examples | What is my starting point and how do I look for information here? | What determines which information items are displayed and in what order? | What do I get back? | How do I move from here to the underlying information item(s), if at all? |\n|------|------------|------------------|-------------------------------------------------------------------|--------------------------------------------------------------------------|---------------------|---------------------------------------------------------------------------|\n| ### **Training-data based AI** | Systems that generate responses based on patterns learned during training, without real-time retrieval from external sources. | - ChatGPT
- Claude
- Gemini | - prompt window or chat interface
- by entering prompts, questions, or follow-up instructions | - my prompt
- the system's underlying model
- training data with a knowledge cutoff | **Generated content:**
- synthesised response
- based on patterns from training data
- rarely with citations to specific sources | - the generated response is typically the endpoint
- underlying sources are usually not retrievable |\n| ### **RAG\\* AI** | Systems that synthesise responses by retrieving relevant content from external sources at query time — from the open web or from a user-provided corpus. | - Perplexity
- NotebookLM
- Copilot
- Bing Chat | - prompt window or search interface
- by entering prompts or questions
- sometimes after uploading user-provided sources | - my prompt
- the retrieval mechanism (web search or document corpus)
- the system's underlying model | **Generated content:**
- synthesised response based on retrieved sources
- usually with citations to the underlying items | - through cited sources or links, when provided
- to verify the synthesis against the original items |\n\n*Training-data based AI Assistants increasingly include retrieval modes (e.g., ChatGPT with web search, Claude with search). When activated, they function as RAG systems for that query — the boundary between the two types is mode-dependent rather than product-dependent.*\n\n\\*RAG (Retrieval-Augmented Generation): a method that combines AI generation with retrieval from a defined corpus of sources — the system synthesises responses based on the retrieved content rather than only on its training data.","HTML":"

Tiedot

\n

kaikki aiheeseen tai kysymykseen (tässä: SSI) liittyvä aineisto: tosiasiat, väitteet, tiedot, kuvaukset, perustelut, tulkinnat, lainaukset, tilastot, kuvat, media jne.

\n

→ väärä tieto, disinformaatio, harhaanjohtava tieto

\n

Tietoyksikkö

\n

tietty informaatioyksikkö, jonka joku kohtaa tietyssä tilanteessa
→ esiintyy genren muodossa (esim. artikkeli, viesti, video, raportti, twiitti, haastattelu)
→ informaatioympäristössä (esim. verkkosivusto, sosiaalisen median alusta, keskustelu, sanomalehti)

\n

Julkaisupäivä

\n

päivämäärä, jolloin tietokohde alun perin julkaistiin, lähetettiin tai lähetettiin
→ osoittaa, kuinka ajankohtainen sisältö on ja onko se mahdollisesti vanhentunut uusien havaintojen, tapahtumien tai kehityksen vuoksi

\n

Sisältö

\n

se, mitä tietokohteessa tosiasiallisesti sanotaan, näytetään, väitetään tai selitetään

\n

→ keksitty sisältö, manipuloitu sisältö

\n

Viesti

\n

viestinnällinen merkitys, joka syntyy siitä, miten kirjoittaja tai julkaisija valitsee, korostaa, kehystää ja jäsentää sisältöä → näkökulmat / kannat

\n

Esikatselu

\n

tiivis visuaalinen esitys tietokohteesta, joka tyypillisesti yhdistää otsikon, katkelman, verkkotunnuksen/URL-osoitteen ja joskus pikkukuvan — käytetään syötteissä, hakutuloksissa ja kun linkkejä jaetaan sosiaalisessa mediassa tai viestisovelluksissa

\n

Ote

\n

esikatselussa oleva lyhyt kuvaava tekstiosa — tyypillisesti yksi tai kaksi lausetta, jotka on otettu tai luotu taustalla olevan tietokohteen sisällöstä

\n

Viite

\n

tietokohde tai lähde, jota siteerataan, lainataan, linkitetään tai johon viitataan toisessa tietokohteessa
→ mahdollistaa tiedon jäljittämisen alkuperäänsä
→ viitteiden seuraaminen on keskeinen strategia luotettavuuden arvioinnissa

\n

Lähde

\n

tietokohteen alkuperä — käytetään kahdessa merkityksessä:

\n

toimijana:

\n
    \n
  • tiukasti: sisällön tuottanut tekijä tai luoja\n
    • \n
  • laajemmassa merkityksessä: tietoympäristö, jossa se esiintyy\n
    • \n
  • arkikielessä: jopa henkilö, tili tai botti, joka jakoi sen sinulle (”jakelija”)\n
    • \n
\n

tiedonäytteenä:

\n
    \n
  • itse informaatiokohde, luokiteltuna välitystason (ensisijainen, toissijainen, kolmas) ja lähdetyypin mukaan\n
    • \n
\n

Sisällöntuottaja / Tekijä {{creator}}

\n


henkilö tai organisaatio, joka luo tietokohteen alkuperäisen sisällön → voi olla tunnistettavissa, salanimellä tai nimettömänä

\n

Välitystaso

\n

Välitystaso osoittaa, kuinka kaukana tietokohde on alkuperäisestä materiaalista – ja siten, kuinka monta valinta-, tulkinta- ja mahdollisen vääristymisen vaihetta välissä on.

\n
\n
\n\n

Välitystaso ei määrää luotettavuutta tai uskottavuutta.
→ Ensisijainen lähde voi olla puolueellinen, epätäydellinen tai virheellinen (esim. silminnäkijän kertomus, harhaanjohtava tietokanta).
→ Toissijainen lähde voi olla luotettavampi kuin ensisijainen aineisto, josta se raportoi (esim. faktatarkistettu artikkeli, joka oikaisee poliitikon väitteitä).

\n
\n
\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n
Välityksen asteEpisteeminen läheisyys / suhde alkuperäiseen tietoonEsimerkkejä

Ensisijainen lähde

Esittää, dokumentoi, analysoi tai tulkitsee suoraan alkuperäistä tietoa: raakadataa, alkuperäisiä tapahtumia tai omakohtaista kokemustaWHO:n tutkimusraportti, silminnäkijän kertomus, alkuperäinen tietokokonaisuus, parlamenttipuhe

Toissijainen lähde

Viittaukset ja raportit, jotka käsittelevät, analysoivat, tulkitsevat, kommentoivat tai muotoilevat uudelleen yhtä tai useampaa ensisijaista tietoaSanomalehtiartikkeli WHO:n raportista, oppikirjan luku, jossa tiivistetään tutkimustulokset, sosiaalisen median julkaisu, jossa siteerataan tieteellistä tutkimusta ja kommentoidaan lainausta

Kolmas lähde

Viittaa, kokoaa tai tiivistää useita ensisijaisia ja/tai toissijaisia tietolähteitä, yleensä esittämättä uutta alkuperäistä tietoaTikTok-video, jossa reagoidaan tieteellistä tutkimusta kommentoivaan twiittiin, Wikipedia-artikkeli, tietosanakirjan yleiskatsaus
\n

Lähdetyypit

\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n
Lähdetyyppi
Millainen lähde tämä on?		Tekijät / Luojat
Kuka on tyypillisesti sen takana?		Ensisijainen kiinnostuksen kohde
Mikä on lähteen pääasiallinen tarkoitus?		Viestinnälliset aikomukset
Miten ne yleensä viestivät?		Julkaisua edeltävä tarkastus
Kuinka huolellisesti tiedot tarkistetaan ennen julkaisua?		Vaikutukset luotettavuuteen ja uskottavuuteen
Miten tämä vaikuttaa luotettavuuteen ja uskottavuuteen?		Lajityypit
Millaisia muotoja tämän lähdetyypin tiedot yleensä ottavat?
Akateeminen / Koulutus-
Yliopistot - Tutkimuslaitokset -
Koulut -
Tieteelliset kustantajat		- Tiedon
tuottaminen - Koulutus		-
Tiedottaminen -
Selittäminen - Todisteiden dokumentointi		Usein virallisesti arvioitu, vaikka arvioinnin taso vaihtelee.Todisteiden käyttö ja dokumentointi ovat usein vahvempia, mutta tulokset voivat olla alustavia, suppeita tai uusien tutkimusten korvaamia.- Lehtiartikkeli
- Oppikirja
- Luennon tallenne
- Tietosanakirjan artikkeli
Kaupallinen / Mainonta-
Yritykset -
Brändit - Toimialajärjestöt -
Sponsoroidut sisällöntuottajat		- Voitto
- Markkina-asema -
Maine		-
Mainostaminen -
Myynti - Brändin luottamuksen rakentaminen		Tarkistetaan yleensä sisäisesti brändi-, laki- tai markkinointitarkoituksissa.Tuotettu ammattimaisesti ja kaupallisten intressien mukaisesti; markkinointi ja tiedotus ovat usein hämärtyneet.- Sponsoroitu
julkaisu - Brändiblogi -
Tuotteen
mikrosivusto - Yrityksen lehdistötiedote
Yksityishenkilöt / Henkilökohtainen- Yksityishenkilöt -
Riippumattomat sisällöntuottajat
- Henkilökohtaiset verkostot		- Itsensä
ilmaiseminen - Jakaminen
-
Mielipiteet -
Kokemukset - …		-
Ilmaisu – Jakaminen
–
Kommentointi – Viihde		Yleensä ei tarkisteta virallisesti ennen julkaisua.Voi tarjota ensikäden näkökulmia, mutta luotettavuus, asiantuntemus ja vastuullisuus vaihtelevat suuresti.- Henkilökohtainen blogi
- Foorumin kommentti
- Yksityisviesti -
Henkilökohtainen video
Journalistinen- Uutisorganisaatiot -
Toimituskunnat -
Itsenäiset toimittajat		- Julkinen
raportointi - Yleisön tavoittavuus		-
Raportointi -
Tulkinta -
Tutkinta - Kommentointi		Usein toimituksellisesti tarkistettu, vaikka standardit vaihtelevat.Voi tarjota todennettua ja kontekstuaalista raportointia, mutta laatu vaihtelee julkaisun, genren, nopeuden ja kaupallisten paineiden mukaan.- Uutisartikkeli -

Taustajuttu - Mielipidekirjoitus -
Pääkirjoitus
- Tutkiva podcast
Filantrooppinen / Palvelulähtöinen- Humanitaariset järjestöt
- Hyväntekeväisyysjärjestöt -
Palveluorientoituneet kansalaisjärjestöt		- Yleishyödyllisyys -
Apu
- Hyvinvointi		-
Tiedottaminen -
Tukeminen - Avun
koordinointi - Tietoisuuden lisääminen		Usein sisäisesti tarkistettu, vaikka standardit vaihtelevat.Usein missiolähtöisiä ja käytännön kokemukseen perustuvia, mutta laajuus, riippumattomuus ja todisteiden käyttö vaihtelevat.- Apuohjelman sivu
- Säätiön projektiraportti -
Hyväntekeväisyysjärjestön uutiskirje
Politiikka / Edunvalvonta- Puolueet
-
Kampanjat - Edunvalvontaryhmät -
Aktivistit
- Lobbaajaryhmät		-
Edunvalvonta -
Vakuuttelu - Mobilisointi		-
Vakuuttaminen -
Painostaminen - Agendan
asettaminen - Mobilisointi		Tarkastellaan yleensä strategisesti tietyn kannan tai kampanjan tukemiseksi.Tärkeää julkisessa keskustelussa, mutta usein vaikuttavat siihen edunvalvonta, suostuttelu tai institutionaaliset intressit.- Puolueohjelma -
Vaalikampanjamainos -
Manifesti
- Lobbaustiedote
Ammattilais-/jäsenpohjaiset- Ammatilliset
yhdistykset - Ammattiliitot -

Kauppakamarit - Tieteelliset seurat		- Jäsenten edut
- Ammatilliset standardit		-
Edustaminen - Standardien
asettaminen -
Koordinointi - Jäsenten informointi		Tarkistetaan usein sisäisesti oikeellisuuden ja johdonmukaisuuden varmistamiseksi.Perustuu usein alan asiantuntemukseen, mutta näkökulma saattaa heijastaa jäsenten etuja laajemman yleisen edun sijaan.- Ammatilliset
ohjeet - Jäsenten
uutiskirje - Kannanotto -
Alaraportti
Julkinen / Virallinen-
Hallitukset -
Ministeriöt - Viranomaiset -
Kansainväliset järjestöt		- Julkinen toimeksianto
-
Sääntely - Politiikka		-
Ilmoittaminen –
Sääntely –
Legitimointi – Yleisön tiedottaminen		Yleensä virallisesti tarkistettu ja hyväksytty ennen julkaisua.Usein virallisten kantojen ja päätösten osalta auktoriteettinen, mutta voi olla valikoiva, strateginen tai itsensä esittelemiseen tähtäävä.- Politiikka-asiakirja
- Virallinen lausunto
- UKK-sivu
- Ministeriön raportti
\n
\n
\n\n

Lajityypit eivät rajoitu yhteen lähdekategoriaan. Esimerkiksi uutiskirje voi olla kaupallinen, hyväntekeväisyyteen liittyvä tai ammatillinen. Lajityyppi yksinään ei ole riittävä luotettavuuden tai uskottavuuden indikaattori.

\n
\n
\n

Lähteen luotettavuus

\n

Nykyaikainen tieto on niin erikoistunutta, ettei kukaan voi yksinään tarkistaa kaikkia väitteitä. Meidän on luotettava asiantuntijoihin ja luotettaviin lähteisiin. Tämä luottamus on kuitenkin vain niin vahva kuin kykymme tunnistaa, kuka on aidosti asiantuntija ja mitkä lähteet on tuotettu luotettavuutta tukevissa olosuhteissa.

\n

Tätä arviointia tukevat kolme toisiaan täydentävää näkökulmaa:

\n
    \n
  • Toimituksellinen tarkastelu
    : miten lähde on luotu\n
    • \n
  • Tosiasioiden
    tarkistaminen: tiettyjen väitteiden tarkistaminen\n
      \n
    • toimittajien toimesta ennen julkaisua tai\n
      • \n
    • riippumattomien organisaatioiden suorittama tarkistus julkaisun jälkeen\n
      • \n
    \n
    • \n
  • Sivuttaislukeminen
    vastaanottajan oma tutkimus lähteestä: lähteestä irtautuminen ja luotettavien riippumattomien lähteiden tarkastelu\n
    • \n
\n

Toimituksellinen tarkastus

\n

Virallinen julkaisua edeltävä prosessi, jossa julkaistavat tiedot valitaan, muotoillaan, muokataan tai jätetään pois – ja jonka kautta niiden sisältö tarkistetaan julkaisijan standardien mukaisesti ennen kuin ne pääsevät yleisön saataville.

\n

Toimituksellinen tarkastus yhdistää siis kaksi tehtävää:

\n
    \n
  • Valinta ja muotoilu: päätetään, mitkä tiedot julkaistaan, miten ne muotoillaan ja mitä jätetään pois\n
    • \n
  • Laadunvalvonta ja faktantarkistus: tarkistetaan tietojen paikkansapitävyys, lähteet ja todisteet\n
    • \n
\n

Tiukkuus vaihtelee – epävirallisesta yhden henkilön toimittamisesta viralliseen monivaiheiseen tarkastukseen. Perinteisissä julkaisukonteksteissa nämä roolit hoiti tyypillisesti erilliset tahot – toimittaja (sisällöntuottaja) ja sanomalehden toimituskunta (sisällön toimittaja). Akateemisessa julkaisutoiminnassa vertaisarviointi on erikoistunut muoto.

\n
\n
\n\n

Toimituksellinen arviointi ei ole neutraalia.
Muodollinen prosessi ja tiukka laadunvalvonta eivät sulje pois puolueellisuutta. Toimitukselliset päätökset heijastavat julkaisijan motiiveja, intressejä ja toimituksellista linjaa – sen missiota, omistussuhteita, rahoitusta ja kohdeyleisöä. Sama artikkeli voidaan tarkistaa huolellisesti ja kehystää tavoilla, jotka palvelevat julkaisijan agendaa. Laatu ja puolueellisuus eivät sulje toisiaan pois. Tämä on toimituksellista portinvartijatoimintaa käytännössä. Digitaalisilla alustoilla vastaavaa tehtävää hoitaa algoritminen portinvartijatoiminta.

\n
\n
\n

Digitaalisissa ympäristöissä rajat muuttuvat. Toimituksellinen rooli ohitetaan usein – kuka tahansa, jolla on tili, voi julkaista tai jakaa tietosisältöä ilman toimituksellista tarkastusta tai institutionaalista tukea. Samalla operaattorin rooli korostuu: algoritminen kuratointi, sponsoroitu sisältö ja suositusjärjestelmät muokkaavat näkyvyyttä tavoilla, joita perinteiset jakeluverkostot eivät tehneet.

\n
\n
\n\n

Tiedon luotettavuus riippuu sen sisällöntuottajasta ja saamasta toimituksellisesta tarkastelusta – ei siitä, kuka sen jakoi.

\n
    \n
  • retweetattu artikkeli: sen jakaneen tilin omistaja ei ole sen kirjoittaja – artikkelin takana on erillinen kirjoittaja\n
    • \n
  • linkin julkaiseva botti: linkin julkaissut botti ei ole sen luoja – linkitetyllä sisällöllä on oma luojansa\n
    • \n
\n
\n
\n

Tosiasioiden tarkistaminen {\\[fact checker\\]}

\n

Tietokohteiden tosiasioiden tarkistaminen.

\n

Tosiasioiden tarkistusta on kahta eri tyyppiä:

\n
    \n
  • Ennen julkaisua: julkaisutoiminnassa toimiva erikoistunut toimituksellinen rooli, joka tarkistaa väitteet ennen niiden julkaisemista\n
    • \n
  • Julkaisun jälkeen: riippumattomat organisaatiot (katso alla), jotka arvioivat jo julkaistuja väitteitä ja tuottavat vastauksena omia tietosisältöjään\n
    • \n
\n
\n
\n\n

AFP Fact Check (Ranska)

\n
    \n
  • Kielet: englanti, ranska\n
    • \n
  • Painopiste: epäilyttävät kuvat, videot, viralliset lausunnot ja muu verkossa esiintyvä väärä tieto\n
    • \n
  • Rahoitus: osittain Ranskan valtion tukema, saa myös suoraa tukea Facebookilta.\n
    • \n
  • Linkki:\nhttps://factcheck.afp.com/\n
    • \n
\n

BBC Reality Check (Yhdistynyt kuningaskunta)

\n
    \n
  • Kieli: englanti\n
    • \n
  • Painopiste: uutissivustoilta tai sosiaalisesta mediasta peräisin olevat huhut ja väitteet\n
    • \n
  • Rahoitus: julkista rahoitusta\n
    • \n
  • Linkki:\nhttps://www.bbc.com/news/reality_check\n
    • \n
\n

Correctiv (Saksa)

\n
    \n
  • Kielet: saksa; julkaisee myös arabiaa, englantia, ranskaa, venäjää ja turkkia kumppanikanavien kautta\n
    • \n
  • Painopiste: väärä ja harhaanjohtava tieto, tutkiva journalismi\n

    Rahoitus: lahjoitukset (tärkeimpiä lahjoittajia ovat Luminate, Brost-Stiftung, Open Society Foundations, Google, Deutsche Telekom); kaupallinen tytäryhtiö saa Facebookilta korvausta sisällön faktantarkistuksesta

    \n
    • \n
  • \nLinkki:https://correctiv.org/\n
    • \n
\n

dpa-Faktencheck (Saksa)

\n
    \n
  • Kielet: saksa, hollanti, ranska (Saksa, Itävalta, Sveitsi, Alankomaat, Belgia, Luxemburg)\n
    • \n
  • Painopiste: yleisesti merkittävät väitteet; poliittiset lausunnot ja viraalinen sisältö\n
    • \n
  • Rahoitus: markkinarahoitettu uutistoimisto; vähäinen projektirahoitus (Google News Initiative, EU); Meta-yhteistyö merkitty faktantarkistuksen yhteydessä\n
    • \n
  • Linkki\n:https://dpa-factchecking.com/germany/\n
    • \n
\n

FactCheck.org (Yhdysvallat)

\n
    \n
  • Kieli: englanti\n
    • \n
  • Painopiste: Yhdysvaltain politiikkaan liittyvät väitteet ja lausunnot; viraalit huijaukset\n
    • \n
  • Rahoitus: Annenberg Public Policy Center, Pennsylvanian yliopisto, päärahoittajana Annenberg Foundation; yhteistyö Metan kanssa kesti vuodesta 2016 vuoteen 2025\n
    • \n
  • Linkki\n:https://www.factcheck.org/\n
    • \n
\n

Faktabaari (Suomi)

\n
    \n
  • Kielet: suomi, ruotsi, englanti\n
    • \n
  • Painopiste: faktantarkistukset, erityisesti paikallis-, kansallis- ja eurovaalien aikana\n
    • \n
  • Rahoitus: pääasiassa kolmannen sektorin avustukset ja palkinnot\n
    • \n
  • Linkki:\nhttps://faktabaari.fi/\n
    • \n
\n

Maldita.es (Espanja)

\n
    \n
  • Kieli: espanja\n
    • \n
  • Painopiste: politiikka, tiede, terveys, ilmasto, muuttoliike, sukupuolten tasa-arvo; yhteisölähtöinen\n
    • \n
  • Rahoitus: voittoa tavoittelematon säätiö; lahjoitukset, jäsenmaksut, alustakumppanuudet (Meta, Google), EU:n tutkimushankkeet\n
    • \n
  • Linkki\n:https://maldita.es/\n
    • \n
\n

Pagella Politica (Italia)

\n
    \n
  • Kieli: italia\n
    • \n
  • Painopiste: italialaisten poliitikkojen lausunnot (sisarsivusto Facta.news käsittelee virallisesti leviävää väärää tietoa ja disinformaatiota)\n
    • \n
  • Rahoitus: yksityinen yritys; tulot mediaklienteiltä, Meta-kumppanuus (Facta.newsin kautta), EU:n ja Erasmus+-hankerahoitus\n
    • \n
  • Linkki\n:https://pagellapolitica.it/\n
    • \n
\n

Reuters Fact Check (Iso-Britannia)

\n
    \n
  • Kieli: englanti\n
    • \n
  • Painopiste: visuaalinen materiaali, sosiaalisessa mediassa julkaistut väitteet\n
    • \n
  • Rahoitus: Reuters, Facebook tarjoaa taloudellista tukea\n
    • \n
  • Linkki\n:https://www.reuters.com/fact-check/\n
    • \n
\n

Snopes (Yhdysvallat)

\n
    \n
  • Kieli: englanti\n
    • \n
  • Painopiste: kaupunkilegendat, internetissä leviävät huhut, Yhdysvaltain politiikkaa ja yhteiskuntaa koskevat väitteet\n
    • \n
  • Rahoitus: itsenäinen mediayhtiö; mainonta ja jäsenmaksut; aiempi yhteistyö Meta-yhtiön kanssa päättyi vuonna 2019\n
    • \n
  • Linkki\n:https://www.snopes.com/\n
    • \n
\n
\n
\n
\n
\n\n

Useimmat suuret faktantarkistusorganisaatiot saavat rahoitusta tai kumppanuusmaksuja suurilta digitaalialustoilta (erityisesti Meta/Facebook). Tämä suhde on avoimesti julkistettu, mutta se vaatii kriittistä pohdintaa.

\n
\n
\n
\n
\n\n

EDMO:n kuukausittaiset faktantarkistuskatsaukset: https://edmo.eu/resources/fact-checking-publications/fact-checking-briefs/

\n
\n
\n

Lateral Reading

\n

Sivuttaislukeminen on strategia, jossa lähteitä arvioidaan faktantarkistajan tavoin.

\n

Alun perin keskitytään lähteen kyseenalaistamiseen (kuka on sisällön takana), ei itse sisältöön. Sen sijaan, että lukisit vertikaalisesti – pysyisit verkkosivustolla ja analysoisit sitä alusta loppuun – poistut sivustolta nopeasti, etsit lähteen nimen ja tarkistat, mitä muut luotettavat sivustot sanovat siitä. Jos lähde vaikuttaa epäluotettavalta, älä tuhlaa aikaa siihen. Etsi parempi lähde.

\n

Sama lateraalinen lähestymistapa toimii myös digitaalisten alustojen, tiettyjen väitteiden, lainauksien tai tilastojen tarkistamisessa sisällön sisällä: poistu sivulta ja etsi riippumatonta vahvistusta.

\n
\n
\n\n

Älä yritä arvioida lähdettä lukemalla sitä. Poistu sivulta. Käytä muuta internetiä selvittääksesi, mistä on kyse.

\n
\n
\n
\n
\n\n
    \n
  • Poistu verkkosivustolta. Avaa uusi välilehti (Cmd-klikkaus / Ctrl-klikkaus) ja etsi verkosta kohteen nimeä. Käytä tarkkoja hakutermejä — laita nimet lainausmerkkeihin. Lisää alla olevista tarkistuslistoista tiettyjä termejä keskittyäksesi tiettyyn seikkaan (esim. "Employment Policies Institute" + "rahoituslähteet").\n
    • \n
  • Harjoittele klikkausmalttia. Älä klikkaa ensimmäistä tulosta. Selaa useiden tulosten katkelmia ja URL-osoitteita; etsi merkintöjä riippumattomilta viitesivustoilta (Wikipedia, SourceWatch, vakiintuneet uutislähteet).\n
    • \n
  • Varmista tiedot. Käytä luotettavilla ulkoisilla sivustoilla sivun hakutoimintoa (command+F) löytääksesi nopeasti tarkistettavat nimet tai avainsanat.\n
    • \n
\n
\n
\n

☑ Kirjoittajan asiantuntemus ja pätevyys

\n
\n
\n\n

Tunnistettavuus

\n
    \n
  • Kirjoittajan nimi ja ammatillinen rooli\n
    • \n
  • Yhteystiedot (esim. työpaikan sähköpostiosoite, ammatillinen verkkosivusto)\n
    • \n
  • Todennettavissa oleva ammatillinen profiili (esim. ResearchGate, organisaation sivu, LinkedIn)\n

    Pätevyys ja aihealueen asiantuntemus

    \n
    • \n
  • Aiheeseen liittyvä koulutustausta\n
    • \n
  • Ammatillinen kokemus aihealueelta\n
    • \n
  • Erikoistuminen käsiteltävään aihealueeseen\n

    Institutionaalinen tuki, rahoitus ja puolueettomuus

    \n
    • \n
  • Yhteys tunnistettavaan instituutioon tai organisaatioon\n
    • \n
  • Kirjoittajan asema laitoksessa\n
    • \n
  • Ilmoitetut rahoituslähteet ja eturistiriidat\n
    • \n
  • Yhteydet ryhmiin tai organisaatioihin, joilla on tietty agenda\n

    Julkaisuhistoria

    \n
    • \n
  • Tekijän muut julkaisut aiheesta\n
    • \n
  • Julkaisut vertaisarvioiduissa lehdissä\n
    • \n
  • Viittaukset tekijän töihin muissa luotettavissa lähteissä\n
    • \n
  • Jäsenyys tunnustetuissa ammatillisissa tai akateemisissa organisaatioissa\n

    Ajantasaisuus ja jatkuvuus

    \n
    • \n
  • Viimeaikaiset julkaisut alalla\n
    • \n
  • Asiantuntemuksen jatkuvuus\n
    • \n
\n
\n
\n
\n
\n\n

Indikaattorit vaativat tulkintaa. Jotkut signaalit ovat helposti tulkittavissa väärin.
→ Maine ei ole sama asia kuin uskottavuus. Julkinen näkyvyys, esiintyminen mediassa tai suuri seuraajakunta eivät tarkoita asiantuntemusta tietystä aiheesta.
→ Suuri viittausmäärä ei sinänsä tarkoita uskottavuutta. Usein viitattu teos voi myös olla usein kyseenalaistettu tai kiistanalainen – viittausten konteksti on tärkeä. → Organisaatioon kuuluminen ei sinänsä tarkoita luotettavuutta. Organisaatioilla voi olla omat agendansa tai puolueellisuutensa, ja niitä tulisi tarkastella yhdessä tekijän kanssa.
→ Äkillinen siirtyminen aiheisiin, jotka eivät kuulu tekijän aiempaan asiantuntemukseen, ei ole automaattisesti varoitusmerkki, mutta se vaatii tarkempaa tarkastelua.

\n
\n
\n

☑ Organisaation maine

\n
\n
\n\n

Rahoitus ja sidonnaisuudet

\n
    \n
  • Rahoituslähteet ja lahjoittajat (organisaation taustalla olevat emoyhtiöt, sponsorit tai PR-yritykset)\n
    • \n
  • Rahoituslähteiden ja eturistiriitojen julkistaminen\n
    • \n
  • Poliittiset, teolliset tai ideologiset sidonnaisuudet\n
    • \n
\n

Toimitukselliset käytännöt ja vastuuvelvollisuus

\n
    \n
  • Oikaisut ja peruutukset\n
    • \n
  • Nimetty toimitusjohtaja tai ombudsman\n
    • \n
  • Toimituksen, uutisoinnin sekä mainonnan tai rahoituksen erottaminen toisistaan\n
    • \n
  • Tarkistusmenetelmien läpinäkyvyys\n
    • \n
\n

Identiteetti ja tyyppi

\n
    \n
  • Organisaation tyyppi (akateeminen, journalistinen, edunvalvonta, kaupallinen, hallinnollinen — katso Lähdeluokat)\n
    • \n
  • Peitejärjestöt tai salatut verkkosivustot: edustaako organisaatio todella sitä, mitä se näyttää edustavan, vai toimiiko se toisen intressin peitejärjestönä\n
    • \n
\n

Toimintahistoria ja asema

\n
    \n
  • Toiminnan kesto ja toiminnan jatkuvuus\n
    • \n
  • Kuinka riippumattomat viitesivustot kuvailevat organisaatiota (Wikipedia, SourceWatch, faktantarkistajat, vakiintuneet uutislähteet)\n
    • \n
  • Dokumentoidut kiistat, faktantarkistusten arviot tai kriittinen raportointi\n
    • \n
\n
\n
\n
\n
\n\n

Indikaattorit vaativat tulkintaa. Jotkut signaalit on helppo tulkita väärin.
→ Pelkkä voittoa tavoittelematon asema ei tarkoita luotettavuutta. Monet edunvalvonta- ja peiteorganisaatiot toimivat voittoa tavoittelemattomina.
→ Ammattimainen ulkoasu ja huoliteltu verkkosivusto eivät yksinään takaa luotettavuutta. Verkkosivujen suunnittelu on kehittynyt arviointimenetelmiämme nopeammin.
→ Pitkä toimintahistoria ei yksinään takaa luotettavuutta – omistussuhteet, rahoitus ja toimintatavat voivat muuttua ajan myötä.
→ Institutionaalinen sidonnaisuus ei sinänsä takaa luotettavuutta. Instituutioilla voi olla omia tavoitteita tai ennakkoluuloja, ja niitä tulisi tarkastella organisaation rinnalla.

\n
\n
\n
\n
\n\n
\n
\n
\n

Tietoympäristöt

\n

fyysiset tai digitaaliset kontekstit, joissa tietokohteita on saatavilla ja joihin voi suoraan tutustua

\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n
TietoympäristötMääritelmäMitä kohtaan siellä yleensä ensimmäisenä?
Analogiset tietoympäristötei-digitaaliset ympäristöt, joissa ihmiset kohtaavat informaatiokappaleita suoraantietokohteet painetussa, lähetetyssä, tilallisessa, suorassa tai puhutussa muodossa
Digitaaliset tietokanavat ja -alustatdigitaaliset ympäristöt, joissa ihmiset kohtaavat informaatiokappaleita suoraantietokohteet julkaistuina, ladattuina tai suoratoistettuina
\n
\n
\n\n

Analogisten ja digitaalisten ympäristöjen välinen raja on yhä hämärtynyt: suoraa lähetystä voidaan suoratoistaa samanaikaisesti, painetut julkaisut ilmestyvät usein digitaalisessa muodossa ja live-tapahtumat lähetetään tai suoratoistetaan usein verkossa.

\n
\n
\n

☑ Analogiset tietoympäristöt

\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n
TyyppiMääritelmäTyypillisiä esimerkkejä (tarkoituksellinen kohtaaminen)Tyypillisiä esimerkkejä (satunnainen kohtaaminen)Miten löydän tietoa täältä?
Painotuotteet / JulkaisutPainetut materiaalit — kuten sanomalehdet, aikakauslehdet, kirjat, esitteet, mainoslehtiset, julisteet tai opasteet — jotka jaetaan, asetetaan esille tai asetetaan saataville lukemista varten.- sanomalehden tilaus
- aikakauslehden ostaminen
- akateeminen
oppikirja - kirjaston kirja		- kampanjalehtinen postilaatikossa -
esite odotushuoneessa -
ilmainen sanomalehti junassa -
mainostaulu
- juliste bussipysäkillä		- ostamalla, tilaamalla tai noutamalla kappaleen -
lukemalla, selaamalla tai lehdistelemällä -
joskus huomaamalla julkiseen tilaan sijoitettua painettua materiaalia
Lähetys ja kaiutinjärjestelmäÄäni- tai audiovisuaalinen informaatio, jota välitetään laajalle yleisölle radion, television, näyttöjen tai kaiutinjärjestelmien kautta – joko ohjelmasisällönä tai jatkuvina / tilannekohtaisina ilmoituksina.- TV-uutiset kotona -
radio-ohjelma
- urheilun suora lähetys		- TV-ruutu odotushuoneessa -
taustaradio kaupassa -
kaiutinilmoitus rautatieasemalla -
kaiutinjärjestelmä lentokentällä		- kanavan tai aseman
valitsemalla – kanavien välillä vaihtamalla –
joskus olemalla tilassa, jossa lähetys- tai kuulutusmateriaalia toistetaan
Installaatiot, muistomerkit ja näyttelytTilalliset, staattiset ja tyypillisesti pysyvät tai puolipysyvät esineet, rakenteet tai näyttelyt, jotka on sijoitettu julkisiin tai institutionaalisiin tiloihin tiedottamista, muistamista tai ilmaisemista varten.- museonäyttely -
muistomerkkivierailu -
galleriainstallaatio -
tiedotuspaviljonki		- muistomerkki julkisessa puistossa -
muistolaatta -
väliaikainen julkisen taiteen installaatio		- vierailemalla tilassa, jossa ne
sijaitsevat - joskus kulkemalla ohi tai olemalla fyysisesti läsnä paikassa, johon ne on sijoitettu
Live-tapahtumat ja julkiset toimetAikarajoitettuja, ihmisiä osallistavia live-kokoontumisia tai -toimia, jotka on järjestetty tiedottamista, suostuttelua, ilmaisua, muistamista tai mobilisointia varten.-
konferenssi - luento
- teatteriesitys -
kampanjatapahtuma -
suunniteltu mielenosoitus		- katumielenosoitus -
flashmob
- tiedotuspiste
- mielenosoitusleiri -
mielenosoitus -
katuesitys		- osallistumalla tiettynä ajankohtana ja
paikassa - joskus olemalla lähellä, kun tapahtuma tai toiminta tapahtuu
Henkilökohtaiset keskustelut ja suusanallisesti levitettävä tietoSuora, kasvokkain tapahtuva tiedonvaihto yksilöiden välillä — yksityisissä, sosiaalisissa tai ammatillisissa tilanteissa.- ystävältä neuvojen pyytäminen -

keskustelu perheillallisella -
kollegalta neuvojen pyytäminen - vanhempien ja opettajien välinen keskustelu		- keskustelun kuuleminen
sattumalta - rento huomautus sosiaalisessa tilaisuudessa
- suusanallisesti yhteisössä		- puhumalla, kuuntelemalla ja kysymällä suorassa henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa
\n

☑ Digitaaliset tietojärjestelmät ja kanavat {\\[tietokanava\\]} {\\[alusta\\]} {\\[kanava\\]}

\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n
TyyppiMääritelmäTyypillisiä esimerkkejäKuka voi julkaista tietoa täällä?Onko se, mitä näen täällä, sama kaikille, algoritmisesti minulle räätälöity vai perustuuko se omiin asetuksiini?Miten ihmiset löytävät ja selaavat tietoja täällä?
Verkkosivustot / BlogitYksityishenkilön tai organisaation oma verkkotila – kuten institutionaalinen verkkosivusto, uutissivusto, yrityssivu tai henkilökohtainen blogi – jossa sisältö julkaistaan suoraan omistajan nimissä.- who.int-
bbc.co.uk
- greenpeace.org - my-travelblog.eu		Omistajan
hallinnoima – Omistaja –
Valtuutetut avustajat		Sama kaikille
Sisältö on jäsennelty sivuston omistajan toimesta valikoiden, luokkien ja sivun asettelun avulla		- Valikoita seuraamalla -
Linkkejä
klikkaamalla - Osioita tai kategorioita
selaamalla - Sisäistä hakua käyttämällä, jos sellainen on käytettävissä -
Siirtymällä sivulta toiselle
Sosiaalinen mediaVerkostoituneet digitaaliset tilat, joissa käyttäjät ja organisaatiot julkaisevat, jakavat ja levittävät sisältöä.- Facebook
- Instagram
- TikTok
- X
- LinkedIn
- Threads
- Mastodon		Avoin
– Lähes kuka tahansa, jolla on tili –

Organisaatiot – Julkisuuden henkilöt
– Mainostajat		Algoritmisesti minulle
räätälöity Uutisvirrat, suositukset, trendikkäät sisällöt ja mainostetut julkaisut muotoutuvat käyttäytymiseni ja aktiivisuuteni perusteella		- Vierittämällä syötteitä -
Seuraamalla tilejä
- Avaamalla kommentteja, vastauksia ja ketjuja -
Klikkaamalla jakamisia, uudelleenjulkaisuja ja suosituksia -
Etsimällä hashtageja, avainsanoja tai tilinimiä
Video- ja äänialustatDigitaaliset tilat, joihin monet eri käyttäjät tai organisaatiot lataavat ja jakavat video- tai äänisisältöä.- YouTube
- Vimeo
- SoundCloud		Avoin
– Lähes kuka tahansa, jolla on tili tai kanava
–
Organisaatiot – Median
tuottajat – Podcastaajat		Algoritmisesti minulle
räätälöity Suositukset, automaattisen toiston jonot ja ehdotetut kohteet muotoutuvat katselu- ja kuunteluhistoriani perusteella		- Etsimällä tiettyjä kohteita -
Selaamalla soittolistoja tai jonoja
- Seuraamalla suosituksia -
Avaamalla kanavia, jaksoja tai sarjoja -
Käyttämällä tilauksia
Suoratoisto- ja tilauspalvelutKuratoidut digitaaliset palvelut, jotka tarjoavat pääsyn on-demand-median valikoimaan.- Netflix
- Disney+
- BBC iPlayer -
Arte
- RaiPlay		Kuratoitu
- Palveluntarjoaja -
Valtuutetut tuottajat -
Lisensoidut sisältökumppanit		Algoritmisesti minulle
räätälöity Suositukset, esillä olevat valinnat ja valikoiman esittely muotoutuvat katseluhistoriani perusteella		- Selaamalla valikoimaa -
Valitsemalla esillä olevista sisällöistä -
Jatkamalla sarjoja tai ohjelmia
- Seuraamalla suositusrivejä -
Etsimällä nimikkeitä, genrejä tai kategorioita
Viestintä- ja viestisovelluksetYksityiset tai puoliyksityiset tilat – kuten viestintä- tai sähköpostisovellukset – suoraa viestintää varten yksilöiden tai ryhmien välillä.- WhatsApp
- Signal
- Messenger
- Gmail
- Outlook		Jäsenten
hallitsemat - Keskustelun osallistujat -
Ryhmän jäsenet -
Postituslistan lähettäjät		Oman kokoonpanoni
perusteella Näkemäni sisältö riippuu yhteystiedoistani, keskusteluistani, ryhmistäni ja siitä, miten ne järjestän		- Avaamalla keskusteluja tai ketjuja
- Lukemalla viestiketjuja
aikajärjestyksessä - Seuraamalla edelleenlähetyksiä, linkkejä ja liitteitä
- Hakemalla keskusteluhistoriaa, lähettäjiä tai avainsanoja
Keskustelufoorumit / yhteisötilatInteraktiiviset tilat — kuten foorumit, keskustelupalstat, kommenttiosiot tai yhteisöryhmät — joissa käyttäjät keskustelevat, kommentoivat, esittävät kysymyksiä ja vastaavat toisilleen.- Reddit
- Discord
- Stack Overflow -
Quora		Puoliksi avoimet
-
Jäsenet - Rekisteröityneet käyttäjät -
Moderaattorit		Sama kaikille / Oman konfiguraationi
mukaan Se, mitä näen, riippuu ensinnäkin siitä, mihin yhteisöihin, palvelimiin, foorumeihin tai ketjuihin liityn tai mihin menen; niiden sisällä näkyvyyttä voivat sitten muokata ylösäänet, moderointi ja lajittelu.		- Selaamalla ketjuja -
Avaamalla vastauksia ja aliketjuja -
Seuraamalla ilmoituksia
- Siirtymällä kategorioiden tai yhteisöjen välillä -
Hakemalla aiheita, tunnisteita tai ketjujen otsikoita
\n
\n
\n\n

Jotkut alustat kuuluvat useampaan kuin yhteen tyyppiin – esimerkiksi Telegram (viestit + julkiset kanavat), Discord (viestit + yhteisö), Reddit (foorumi + sosiaalinen media), Spotify (suoratoisto + podcastien löytäminen).

\n
\n
\n

☑ Käyttöesteet

\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n
EsteEsimerkkejäTyypillisesti syrjityt ihmiset
Taloudelliset esteet-
Maksumuurit - Tilausmaksut -
Premium-jäsenyydet		- Matalatuloiset
kotitaloudet - Opiskelijat, joilla ei ole pääsyä oppilaitokseen -
Käyttäjät alueilla, joilla valuutta on heikko
Kielelliset esteet- Vieras kieli
- Akateeminen tai tekninen sanasto
- Monimutkaiset lauserakenteet		- Muunkieliset
puhujat - Käyttäjät, joilla on alhaisempi koulutustaso -
Nuoremmat käyttäjät
Vammaisuuteen liittyvät esteet- Ei tukea näytönlukijoille -
Ei tekstitystä tai
transkriptioita - Heikko kontrasti tai pieni teksti		- Näkövammaiset käyttäjät -
Kuulovammaiset käyttäjät -
Kognitiivisesti vammaiset käyttäjät
Tekniset esteet- Suuret kaistanleveysvaatimukset -

Tarvitaan nykyaikaisia laitteita - Erityisohjelmistot tai -sovellukset		- Vanhempia laitteita käyttävät käyttäjät -
Maaseudulla asuvat käyttäjät, joilla on rajoitettu
internetyhteys - Matalan tulotason kotitaloudet
Maantieteelliset esteet- Alueelliset rajoitukset
- Paikalliset alustarajoitukset		- Rajoitetuilla alueilla
olevat käyttäjät - Matkustajat
Poliittiset / sääntelyyn liittyvät esteet- Hallituksen
sensuuri - Hallituksen asettamat alustien tai
sovellusten kiellot - Pakotteet tai kauppasaarrot		- Käyttäjät maissa, joissa on rajoittava mediakäytäntö -
Aktivistit, toimittajat, toisinajattelijat
Tili- ja tunnistamisesteet- Pakollinen tilin
luominen -
Henkilöllisyyden vahvistaminen - Ikärajatarkastus		- Käyttäjät, joilla ei ole sähköpostiosoitetta tai
puhelinnumeroa - Käyttäjät, joilla ei ole virallista
henkilötodistusta - Alaikäiset, joilla ei ole vanhempien lupaa
Tietosuojaan liittyvät esteet- Pakollinen tietojen jakaminen
- Seurantavaatimukset -
Vaaditut sovellusoikeudet		- Tietosuojaa tarkasti seuraavat käyttäjät - Hallituksen valvontaa välttävät käyttäjät - Yritysten tietojen keräämistä epäilevät käyttäjät
\n
\n
\n\n

Nämä esteet eivät sulje toisiaan pois, vaan ne usein limittyvät tai vahvistavat toisiaan — esimerkiksi Kiinan suuri palomuuri estää tiettyjen alustojen käytön vain kyseisen maan sisällä, toimien sekä maantieteellisenä että poliittisena/sääntelyllisenä esteenä.

\n
\n
\n

Tietojen saatavuusjärjestelmät

\n

Järjestelmät, joiden kautta tietoihin pääsee epäsuorasti – esikatselujen tai katkelmien kautta tai niihin perustuvien syntetisoitujen vastausten kautta.

\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n
TiedonhakujärjestelmätMääritelmäMistä aloitan?Mitä siellä näkyy?
HakujärjestelmätJärjestelmät, jotka etsivät ja luokittelevat tietokohteita käyttäjän kyselyn perusteella ja palauttavat esikatselukuvia kohteiden sijaan.hakuliittymäluokiteltu luettelo esikatseluista:
- otsikot
- katkelmat
- URL-osoitteet
LöytöjärjestelmätJärjestelmät, jotka tuovat esiin ja kuratoivat tietokohteita syötteissä tai hakemistoissa ja palauttavat esikatselukuvia kohteiden sijaan.syöte- tai selausliittymäkuratoidut esikatselut
:-
otsikot-
kortit- suositukset
Generatiiviset tekoälyjärjestelmätJärjestelmät, jotka tuottavat tai syntetisoivat vastauksia tietokohteiden perusteella sen sijaan, että ohjaisivat käyttäjiä niiden pariin.kehoteikkunageneroitu, syntetisoitu vastaus, joskus viitteineen
\n

☑ Hakujärjestelmät {\\[hakukoneet\\]}

\n


tietokohteet, joihin pääsee epäsuorasti haun kautta → käyttäjät syöttävät hakulausekkeen hakuliittymään ja saavat järjestetyn luettelon esikatseluista, jotka viittaavat taustalla oleviin kohteisiin

\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n
TyyppiMääritelmäTyypillisiä esimerkkejäMikä on lähtökohtani ja miten etsin tietoa täältä?Mikä määrää, mitkä tietokohteet näytetään ja missä järjestyksessä?Mitä saan tulokseksi?Kuinka siirryn täältä taustalla oleviin tietoihin, jos se ylipäätään on mahdollista?

Hakukoneet

Järjestelmät, jotka indeksoivat ja luokittelevat verkkotietoja käyttäjien hakukyselyjen perusteella.- Google
- Bing -

DuckDuckGo - Ecosia		- hakupalkki -
syöttämällä avainsanoja tai kysymyksiä		- hakukyselyni -
luokittelualgoritmit -

relevanssi -
ajantasaisuus - hakukoneoptimointi
- joskus sijaintiin tai hakuhistoriaan perustuva personointi		Esikatselut olemassa olevista tietokohteista:
- järjestetty tuloslista, jossa on katkelmia, otsikoita ja
URL-osoitteita - tekoälyn luomat yhteenvedot		- klikkaamalla tuloslinkkiä, joka vie minut suoraan tietokohteeseen sen alkuperäisessä sijainnissa

Tieteelliset tietokannat

Järjestelmät, jotka tekevät tieteellisistä tietokohteista haettavia ja saatavilla olevia haun, suodatuksen ja jäsenneltyjen metatietojen avulla.- PubMed
- JSTOR
- Google Scholar -
ERIC		- edistynyt hakulomake suodattimilla -
syöttämällä avainsanoja -
suodattamalla metatietoja
- yhdistelemällä hakukenttiä		- hakulausekkeeni -
metatietojen
vastaavuus - viittausten määrä
- osuvuusjärjestys -
tietokantakohtainen indeksointi		Esikatselu olemassa olevista tietokohteista:
- bibliografiset tietueet
- tiivistelmät
- joskus linkit tai suora pääsy koko teksteihin		- klikkaamalla kokotekstiin -
joskus suoraan samassa järjestelmässä -
joskus ulkoisen julkaisijan
kautta - joskus maksullisen palvelun tai institutionaalisen kirjautumisen takana
\n

☑ Hakujärjestelmät

\n

tietokohteet, joihin pääsee epäsuorasti kuratoitujen syötteiden tai hakemistojen kautta → käyttäjät selaavat syötettä tai hakemistoa ja näkevät esikatseluja, jotka viittaavat taustalla oleviin kohteisiin

\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n
TyyppiMääritelmäTyypillisiä esimerkkejäMikä on lähtökohtani ja miten etsin tietoa täältä?Mikä määrää, mitkä tietokohteet näytetään ja missä järjestyksessä?Mitä saan tulokseksi?Miten siirryn täältä taustalla oleviin tietoihin, jos se ylipäätään on mahdollista?
SyötteetJärjestelmät, jotka esittävät jatkuvan, henkilökohtaisen virran suositeltuja tietoja aiheiden, kiinnostuksen kohteiden tai käyttäjän käyttäytymisen perusteella.- Google News -
Google Discover -
Apple News -
Flipboard
- Upday
- Microsoft Start		- henkilökohtainen syöte tai selausliittymä -
selaamalla syötettä -
joskus valitsemalla aiheita tai
luokkia - joskus syöttämällä avainsanoja		- toimituksellinen kuratointi
- algoritminen kuratointi (erityisesti trendien havaitseminen)
- algoritminen personointi (erityisesti henkilökohtainen järjestys, suositukset)		Esikatselut olemassa olevista uutisista:
-
otsikot -
kortit - katkelmat
- pikkukuvat
- suositukset eri lähteistä		- napauttamalla tai klikkaamalla otsikkoa, korttia tai
esikatselua – tämä vie minut tietokohteeseen sen alkuperäisessä sijainnissa
HakemistotJärjestelmät, jotka järjestävät tietokohteet selattaviin luetteloihin, joissa on luokkia, kaavioita ja suosituksia.- Apple Podcasts -
Spotify Podcasts -
Pocket Casts		- selausliittymä, jossa on luokkia ja listoja
- selaamalla luokkia tai suosituimpien listoja
- seuraamalla suosituksia -
joskus syöttämällä avainsanoja		- toimituksellinen kuratointi -
algoritminen kuratointi (erityisesti trendien havaitseminen – ”suosiokaaviot”)
- algoritminen personointi (joskus suositukset)		Esikatselut olemassa olevista tietokohteista:
- luettelot, joissa on otsikot, kuvaukset ja jaksoluettelot
-
pikkukuvat - arviot
- joskus suositukset		- napauttamalla tai klikkaamalla luetteloa -
joskus voin toistaa kohteen suoraan sovelluksessa -
siirtyminen taustalla olevaan isäntään ei ole aina näkyvissä
\n

Jotkut alustat toimivat sekä hakujärjestelminä että digitaalisina kanavina – esimerkiksi Apple Podcasts ja Spotify Podcasts esittävät muualla isännöityjä podcasteja, mutta toistavat sisältöä myös suoraan sovelluksessa.

\n

☑ Generatiiviset tekoälyjärjestelmät

\n


tietokohteet, joihin pääsee epäsuorasti generatiivisen synteesin kautta → käyttäjät syöttävät kehotteen ja saavat synteettisen vastauksen, joskus viittauksin taustalla oleviin kohteisiin

\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n
TyyppiMääritelmäTyypillisiä esimerkkejäMikä on lähtökohtani ja miten etsin tietoa täältä?Mikä määrää, mitkä tietokohteet näytetään ja missä järjestyksessä?Mitä saan tulokseksi?Kuinka siirryn täältä taustalla oleviin tietoihin, jos se ylipäätään on mahdollista?

Koulutusdataan perustuva tekoäly

Järjestelmät, jotka tuottavat vastauksia koulutuksen aikana opittujen mallien perusteella ilman reaaliaikaista hakua ulkoisista lähteistä.- ChatGPT
- Claude
- Gemini		- kehoteikkuna tai chat-käyttöliittymä
– syöttämällä kehotuksia, kysymyksiä tai jatkotoimenpiteitä koskevia ohjeita		- oma kehote -
järjestelmän taustalla oleva malli -
koulutustiedot, joissa on tietoraja		Luotu sisältö:
- syntetisoitu vastaus
- perustuu koulutustietojen malleihin -
harvoin viittauksia tiettyihin lähteisiin		- luotu vastaus on tyypillisesti lopputulos -
taustalla olevia lähteitä ei yleensä voi hakea

RAG*-tekoäly

Järjestelmät, jotka syntetisoivat vastauksia hakukyselyn yhteydessä hakemalla relevanttia sisältöä ulkoisista lähteistä – avoimesta verkosta tai käyttäjän toimittamasta korpuksesta.- Perplexity
- NotebookLM
-
Copilot - Bing Chat		- kehoteikkuna tai hakuliittymä
- syöttämällä kehotteita tai kysymyksiä
- joskus käyttäjän toimittamien lähteiden lataamisen jälkeen		- oma kehote
- hakumekanismi (verkkohaku tai asiakirjakorpus)
- järjestelmän taustalla oleva malli		Luotu sisältö
:- haettuihin
lähteisiin perustuva syntetisoitu vastaus- yleensä viittauksin taustalla oleviin kohteisiin		- viitattujen lähteiden tai linkkien kautta, kun ne on annettu
– synteesin tarkistamiseksi alkuperäisiä kohteita vastaan
\n

Koulutusdataan perustuvat tekoälyavustajat sisältävät yhä useammin hakutiloja (esim. ChatGPT verkkohakulla, Claude hakutoiminnolla). Kun ne aktivoidaan, ne toimivat kyseisen kyselyn RAG-järjestelminä — näiden kahden tyypin välinen raja riippuu pikemminkin tilasta kuin tuotteesta.

\n

*RAG (Retrieval-Augmented Generation): menetelmä, joka yhdistää tekoälyn tuottaman sisällön ja haun määritellystä lähdekorpuksesta – järjestelmä syntetisoi vastauksia haetun sisällön perusteella eikä pelkästään koulutustietojensa perusteella.

","UPDATEDAT":"2026-05-12T21:46:30.915Z","LANG":"fi","ID":"07a4eb25-fb97-4e00-80de-0a402adbd79d","TITLE":"Tieto, lähteet ja tietoympäristöt","SOURCELANG":"en"}